. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty

Ohjelmistohankinnat – ei suurta ympäristökuormaa, mutta voivat vähentää esimerkiksi liikkumistarvetta tai fyysistä hoitotarvetta) 30. toukokuu 2023 KEINO-Osaamiskeskus KEINO-osaamiskeskus • Sähkön ja lämmön hankinta • Rakentaminen • Asumispalvelut • Henkilö- ja tavarakuljetuspalvelut • Henkilöautot • Laitehankinnat • Ruokapalvelut Kemikaalien ja haitallisten aineiden vähentäminen •

Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Sähkön säästö ja kulutusjoustot ovat tehonneet. Energia-asioista vastaava elinkeinoministeri Mika Lintilä kiittää suomalaisia saavutetuista tuloksista, joilla on pystytty vastaamaan Venäjän aloittaman energiasodan haasteisiin.  

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

Sähkön kulutusjoustomahdollisuuksiin liittyvät selvitykset ovat myös lähtökohtaisesti syväselvitystuen piirissä. • Syväselvitykseen hyväksyttyjen kustannusten tuki on 40 %. Yksittäisen syväselvityksen kustannukset voivat olla 10 000–100 000 euroa.

Sähkö 9.

Täsmäkatselmusta voidaan käyttää selvityksiin, jotka tähtäävät siirtymiseen fossiilisista polttoaineista uusiutuvan energian tai sähköön käyttöön. • HUOM!

Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta. Jos kiinteistöissä on tehty toimenpiteitä tai päätöksiä käytön suhteen, jotka vaikuttavat lähtötasoon ja jotka eivät vielä näy kulutusraporteissa, ne on otettava huomioon säästöjen laskennassa.

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).