Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

Sähkö, vesi ja kaukolämpö sekä muut energiankustannukset eivät ole hankintoja, vaan Tilaaja vastaa niistä koko urakan ajan. Tilaaja vastaa myös mahdollisista tilapäisesti vuokrattavista tai ostettavista lämmitys- ja jäähdytyslaitteista energiakustannuksineen, mikäli kiinteistön toiminta niitä vaatii.

Vesikosken, Vuolteen ja Sallilankosken voimalaitokset tuottavat sähköä yleiseen jakeluverkostoon.

PV-laboratorio aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittämisen harjoittelemista varten PV-järjestelmä, jolla voidaan tarkastella aurinkosähköjärjestelmän energiantuotantoa o mahdollisuus tarkastella tuotantoa paneelin ollessa erilaisissa asennoissa o tarvittavat mittarit tai anturit ulkoilman lämpötilan ja säteilymäärän mittaamiseksi Sähkölaboratorio aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön

H A N K K E E N S I D O S R Y H M ÄT Kunta, Simon Vesihuolto Oy, Rantakairan Sähkö, kesämökkiläiset. VA S T U U L L I S U U S Alueen rakentamismääräyksissä pyritään tukemaan uusinta tekniikkaa mm. lämmityksessä, materiaalien valinnassa yms.

Ympäristöministeriön asetus (1048/2017) rakennuksen energiatodistuksesta 2.2.8 Sähkö Valaistuksen ostoenergiankulutus lasketaan energiatehokkuusasetuksen 11 § mukaan myös tapauksissa, joissa otetaan huomioon rakennuksessa oleva tarpeenmukainen valaistus taikka laskennassa käytetään vakioitua käyttöä pienempiä valaistustehoja. 3.2 Ohjeet Valaistuksen tarpeenmukaisuuden huomioimiseen

Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta. Tilatyypin valaistuksen suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun on verrattu määräysten standardikäyttöön (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 (2012) taulukko 3).

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville tuotteille. Elintarvikehankinnoissa kilpailutusraja täyttyy hyvin herkästi. Esimerkiksi kunnan yhden koulun osalta elintarvikehankinnat ovat tyypillisesti yli 10 000 €/kk.

Tällaisia lähtötietoja ovat liikennepolttoaineiden mm. dieselin, sähkön, laivapolttoaineen yksikköhinnat ja CO2-päästöarvot, jotka esitetään esimerkkiraportin kohdassa 2.3.1, haluttaessa myös kohdan 4 alussa. 2.3.2 Yhteenveto raaka-aineiden kuljetuksista Raaka-aineiden ja/tai muiden tuotantohyödykkeiden yhteenvedossa kuvataan raaka-aine- ja hyödykekohtaisesti energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöjen

Paineiden suunnitelmanmukaisuus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-eromittauksin. 4.1.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään järjestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusilmavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.