Varmista onnistunut jäähdytyskausi ennakoimalla

Samoin kuin lämmityskauteen, myös jäähdytyskauteen kannattaa varautua ajoissa. Osa tarkistustoimista edellyttää erityistä ammattitaitoa ja asiaan perehtyneisyyttä. Osa taas kuuluu huoltohenkilökunnan perusosaamiseen.

”Suuremmissa kohteissa oma huoltohenkilökunta voi olla pätevöitynyt tarkastamaan kaikki kohdat, mutta jos käytössä on niin sanottu perushuolto, olisi hyvä teettää vuosihuollot ja lämmönsiirtonesteen tarkistus alan varsinaisella ammattilaisella”, muistuttaa asiantuntija Minna Tolvanen valtion kestävän kehityksen yhtiöstä Motivasta.

”Talotekniikan optimaalisen toiminnan varmistaminen on tärkeää myös jäähdytyskaudella. Tähän liittyy järjestelmien oikea-aikaiset huolto- ja kunnossapitotoimenpiteet. Lisäksi on olennaista käyttäjien tarpeiden ja kiinteistön eri tarkoituksia palvelevien jäähdytysjärjestelmien ymmärtäminen kokonaisuuden hallinnan kannalta”, kertoo tekninen johtaja Mikko Somersalmi kiinteistönomistajia ja rakennuttajia edustavasta Raklista.

Tarkista, testaa ja arvioi

Jäähdytyslaitteiston yleinen toiminnan tarkastus on tärkeää, mikäli laitteistot ovat olleet käyttämättä lämmityskaudella. Ennakkoon tarkistamalla ja testaamalla varmistetaan, että laitteisto on toimintakuntoinen eikä siinä ole vuotoja. Samalla kannattaa tarkastaa automaatiosta jäähdytyksen ohjaukset ja optimoida näitä tarvittaessa.

”Esimerkiksi likainen lauhdutin heikentää laitteiston toimivuutta, estää ilmaa kiertämästä kunnolla sekä nostaa käyttökustannuksia. Siksi se kannattaa aika ajoin pestä”, toteaa Tolvanen.

Lauhduttimeen voi vuoden aikana kerääntyä likaa, pölyä, lehtiä tai linnunhöyheniä. Nämä heikentävät lauhduttimen lauhdutustehoa sekä estävät ilmankiertoa, jotka puolestaan nostavat jäähdytyksen sähkönkulutusta.

Keskeistä on niin ikään jäähdytystarpeen arviointi ja päällekkäisyyksien poisto. ”Kiinteistön todellinen jäähdytystarve pitää arvioida ja samalla varmistaa, ettei tiloissa ole päällekkäistä jäähdytystä ja lämmitystä. Automaatiosta kannattaa seurata, ettei jäähdytettyjä tiloja lämmitetä ilmanvaihdon kautta samalla kun jäähdytyspalkki puhaltaa kylmää tai patteriverkoston kautta, jos lämmityksen kesäsulkuja ei ole vielä laitettu kiinni”, Tolvanen painottaa.

Oman arvioinnin lisäksi on hyvä kysellä myös käyttäjäpalautetta, minkä jälkeen jäähdytys säädetään tilakohtaisesti sopivalle tasolle. Pahimmassa tapauksessa käyttäjät vetävät villatakkeja päälle toimistotiloissa, kun viereisen tilan työtilassa läkähdytään hellelukemissa, jos jäähdytysverkosto ei ole tasapainossa.

Eristykset kuntoon ja päätelaitteet puhtaiksi

Jäähdytysverkostojen eristykset kannattaa tarkastaa ja tarvittaessa uusia ennen jäähdytyslaitteiden käyttöönottoa. Rikkinäiset tai puutteelliset eristykset nostavat jäähdytystarvetta, mikä näkyy suoraan kustannuksissa.

Jäähdytyksen päätelaitteiden puhtauteen kannattaa myös kiinnittää huomiota. Puhtailla päätelaitteilla parannetaan kylmän ilman pääsyä tiloihin. Samalla vähennetään jäähdytyslaitteiston sähkönkulutusta, kun tilan haluttu lämpötilataso saavutetaan nopeammin.

Jäähdytysverkostossa kiertävän lämmönsiirtonesteen pitoisuus kannattaa tarkastaa ennen jäähdytyskauden alkua. Lämmönsiirtonestettä lisätään tarvittaessa. Lämmönsiirtonesteen pitoisuus vaikuttaa suoraan nesteen lämmönsiirron hyötysuhteeseen ja väärä pitoisuus heikentää jäähdytyksen tehoa. Eri nesteiden optimaaliset pitoisuudet ovat erilaiset. Tehokkaan lämmönsiirron varmistamiseksi on siis tärkeää tietää, mitä nestettä omassa jäähdytysjärjestelmässä kiertää. Jos tarkastuksen teettää ammattilaisilla, voi samalla tutkia jäähdytysverkoston kunnostustarpeen.

Minimoi jäähdytystarve

Kiinteistön jäähdytystarve minimoidaan huomioimalla aurinkosuojaus, sisäinen laitekuorma ja valaistus.

”Jäähdytystarpeen minimointi on erityisen tärkeää silloin, kun kiinteistössä ei ole lainkaan koneellista jäähdytystä. Jäähdytetyissä kohteissa aurinkosuojauksella voidaan vähentää koneellista jäähdytystarvetta”, Tolvanen selventää.

Jäähdytyskaudella lämmön pääsy sisätiloihin kannattaa estää mahdollisimman hyvin. Käyttäjät voivat estää ikkunoiden kautta tulevaa lämpösäteilyä sälekaihtimin tai erilaisilla verhoilla. Ulkopuolisesti ikkunoiden kautta tulevaa lämpösäteilyä voidaan vähentää aurinkosuojakalvoilla tai markiisiratkaisuilla. Puiden tai muiden rakennusten antama varjo estää tehokkaasti ikkunoiden kautta tulevaa lämpösäteilyä. Ikkunoiden ja ovien turha aukominen voi lisätä jäähdytystarvetta. Toisaalta läpivetotuuletuksella voidaan vähentää jäähdytystarvetta esimerkiksi suurissa hallitiloissa. Varhain aamulla tehty tuuletus viileällä ilmalla taas voi laskea sisätilojen lämpötilaa.

Sisätiloissa jäähdytystarvetta voi pienentää myös vähentämällä sisäisestä laitekuormasta tai valaistuksesta tulevaa lämpöä. Varsinkin vanhemmat lampputyypit voivat aiheuttaa suuriakin lämpökuormia. Käytettäessä laitteita ja valaistusta vain tarpeeseen voidaan siis vähentää näiden laitteiden sähkönkulutusta ja samalla pienentää jäähdytystarvetta kiinteistössä.

Jos kohteessa on ilmalämpöpumppuja, kannattaa kokeilla riittäisikö jäähdytyksen sijaan pelkkä kuivaustoiminto tekemään sisäilmaolosuhteet sopiksi käyttäjille. Kuiva sisäilma tuntuu kosteaa viileämmältä.

Oikeat asetukset, toimiva automaatio

Kohteen vaativuuden mukaan automaatioasetukset tarkistaa joko huolto, kohdevastaava tai automaatiovastaava. Jos jäähdytyslaitteistoa ohjataan yksikkösäätimellä, kannattaa varmistua siitä, että käyttäjällä on riittävät taidot koneen ohjaukseen ja säätöön.

”Vähintäänkin kannattaa siis tarkistaa jäähdytyksen asetusarvot, käyntilupa ja käyntiajan rajoittaminen tarvittaessa. Todellinen tarve on syytä selvittää, jos käyntilupa on alle 15 celsiusastetta.  Päällekkäisyyksien poisto on erittäin tärkeää. Tiloissa ei saa olla samanaikaista jäähdytystä ja lämmitystä”, Tolvanen painottaa.

Ilmanvaihtokoneisiin kannattaa ohjelmoida yötuuletusohjelmat, joiden avulla voidaan laskea rakennuksen sisälämpötiloja sekä rakenteisiin varautunutta lämpöä. Pyörivillä lämmöntalteenotoilla varustetuilla ilmanvaihtokoneilla voidaan lämmöntalteenottoa käyttää myös tuloilman jäähdytykseen. Molemmilla toimenpiteillä voidaan vähentää varsinaisen jäähdytyksen tarvetta.

Hyvä automaatio auttaa seuraamaan kokonaisuuden toimintaa ja vähentämään turhaa energiankulutusta.

Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin velvoitteiden mukaisesti viestintää eri lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien energiatehokkuuden parantamiseksi tehdään alan toimijoista kootun Talotekniikan viestintäfoorumin kautta. Motiva koordinoi foorumin toimintaa ympäristöministeriön toimeksiannosta.

Lisätietoa: Talotekniikan viestintäfoorumi

Teksti: Motiva

---

Artikkeli on julkaistu KylmäExtra 1/2023 -numerossa:

Palaa otsikoihin