Siirry sisältöön

Verkkoon kytketty vai verkkoon kytkemätön järjestelmä

Yleiseen sähköverkkoon kytketyllä aurinkosähköjärjestelmällä on aina verkko taustatukena, joten sähköttömiä hetkiä tulee enintään yhtä paljon kuin verkon sähkökatkoksia. Kannattaa kuitenkin muistaa, että verkkoon kytketyissä järjestelmissä myöskään aurinkopaneelit eivät tuota sähköä verkon sähkökatkon aikana.

Verkkoon kytkemättömällä järjestelmällä ei ole verkkoa tukena, joten sähkön riittävyys riippuu aurinkopaneelien ja säteilyn määrästä, sähkön tarpeen vaihteluista ja siitä, sisältyykö järjestelmään aggregaatti tai muu lisäsähkön tuotantolaite ja/tai akusto.

Kohde, jossa on jo verkkoliittymä

Jos kohteessa on jo verkkoliittymä, aurinkosähköjärjestelmä on luontevinta kytkeä verkkoon. Silloin aurinkosähköä voidaan käyttää samoissa laitteissa kuin verkkosähköäkin. Pienet (merkittävästi alle 3 kWp:n) aurinkosähköjärjestelmät kytketään yleensä yhteen vaiheeseen (kolmesta mahdollisesta) 1-vaiheisella invertterillä. Yleensä noin 3 kWp:n ja sitä suuremmat aurinkosähköjärjestelmät kytketään 3-vaiheisen invertterin välityksellä kaikkiin kolmeen vaiheeseen, jolloin aurinkosähkö palvelee kohteen kaikkia sähkölaitteita.

Erityisesti aurinkosähköjärjestelmän 1-vaiheisessa kytkennässä on vielä toistaiseksi mahdollista, että aurinkosähköä myydään sähköverkkoon samanaikaisesti kun sitä ostetaan verkosta. Tätä ei kuitenkaan tapahdu, jos sähköverkkoyhtiön sähkömittarissa on käytössä vaihenetotus tai sähköverkkoyhtiö ns. netottaa aurinkosähkön.

Aurinkosähkön tuntinetotuksella tai tarkemmin sanoen tasejakson sisäisellä netotuksella tarkoitetaan, että sähkön vaiheesta riippumatta kaikki tasejakson aikana tuotettu aurinkosähkö ja samana aikana kulutettu sähkö summataan ja sähkönkulutuksen ollessa aurinkosähkön tuotantoa suurempi, kaikki aurinkosähkö lasketaan itse käytetyksi. Edelleen, jos saman tasejakson aikana on tuotettu aurinkosähköä esimerkiksi 3 kWh ja kulutettu sähköä 1 kWh, sähköverkkoon lasketaan myytävän aurinkosähköä 2 kWh.

Tasejakson sisäinen netotus on tullut lainsäädännön puolesta mahdolliseksi 1.1.2021 alkaen. Nykysuunnitelmien mukaan aurinkosähkön tasejakson sisäinen netotus on tulossa kaikille vuoden 2023 aikana, kun palvelun toteutus siirtyy kantaverkkoyhtiö Fingridin datahubiin. Tasejakso on lyhenemässä nykyisestä tunnista 15 minuutin mittaiseksi 22.5.2023.

Kohde, jossa ei ole vielä verkkoliittymää

Jos kohteessa ei vielä ole verkkoliittymää, kannattaa tehdä tai teettää vertailevat kannattavuuslaskelmat verkkoon liittymisestä ja liittymättä jättämisestä. Kaukana sähköverkosta verkkoliittymä voi tulla kalliiksi sähkön tarpeeseen nähden. Jättäytyminen ilman liittymää puolestaan vaatii huolellisen arvion sähkön käyttötarpeista sekä verkkoon kytkemättömän energiajärjestelmän kokoonpanosta ja kustannuksista.

Pienet verkkoon kytkemättömät järjestelmät, esimerkiksi mökkipaketit, ovat usein tasajännitteisiä. Niissä paneelit, akusto ja sähkölaitteet toimivat kaikki tasasähköllä eikä inverttereitä tarvita. Vaikka invertteri-investoinnit vältetään, täytyy muistaa, että kaikkien sähköä käyttävien laitteiden on toimittava tasavirralla eli tavanomaiset verkkovirtalaitteet eivät sovellu käyttöön. Suuremmat verkkoon kytkemättömät järjestelmät, esimerkiksi asutun saaren sähköjärjestelmä, rakennetaan vaihtojännitteisiksi, jolloin verkkovirralle suunniteltuja sähkölaitteita voidaan käyttää.

Vaihe – mitä se tarkoittaa sähkötekniikassa?

Verkkosähkö koostuu kolmesta niin kutsutusta vaiheesta, jotka syöttävät sähköä aallon muotoisella vaihtojännitteellä siten, että vaiheiden aallonharjat ovat kolmasosasyklin päässä toisistaan. Useimmat kodin sähkölaitteet on kytketty vain yhteen vaiheeseen eli ne ottavat sähköä yhdestä näistä kolmesta mahdollisesta lähteestä. Paljon sähköä kuluttavat laitteet, kuten tehokkaat kiukaat ja liedet kytketään usein kaikkiin kolmeen vaiheeseen.



Sivua päivitetty viimeksi 2.8.2022