Materiaalitehokkuus

Luonnonvarojen riittävyydestä on tulossa maailmanlaajuisesti yhä suurempi haaste. Uusiutumattomien luonnonvarojen rajallisuus sekä kasvavasta tuotannosta ja kulutuksesta aiheutuvat ympäristövaikutukset vaativat ottamaan kaikki keinot käyttöön materiaalitehokkuuden edistämiseksi. Materiaalitehokkuus on tärkeässä roolissa myös kiertotaloudessa, jossa materiaalit ja arvo säilyvät talouden piirissä mahdollisimman pitkään ja niitä hyödynnetään tehokkaasti.

Yritysten ja elinkeinoelämän kannattaa edistää materiaalitehokkuutta, koska se vähentää kustannuksia, parantaa kilpailukykyä ja pienentää ympäristövaikutuksia.

Materiaalien käytön tehostaminen tuottaa merkittäviä kustannussäästöjä myös julkiselle sektorille. Lisäksi julkisella sektorilla on tärkeä rooli materiaalitehokkaampaan tuotantoon ohjaamisessa suuren ostovoiman takia.

Kuluttajat voivat edistää materiaalitehokkuutta ja luonnonvarojen kestävää käyttöä ostamalla harkiten, vaatimalla tuotteilta pitkäikäisyyttä, korjattavuutta ja helppoa kierrätettävyyttä.

Materiaalitehokkuuden palveluja ja työkaluja elinkeinoelämälle

Motiva kehittää ja ylläpitää palveluja, työkaluja ja toimintatapoja materiaalitehokkuuden edistämiseen erityisesti yrityksille ja julkiselle sektorille.

Materiaalikatselmus on yrityksen toiminnan tehostamiseen ja materiaalivirtojen hallintaan kehitetty työkalu, ja Teolliset symbioosit Suomessa – FISS (Finnish Industrial Symbiosis System) on kiertotalouden edistämiseen kehitetty konkreettinen toimintamalli. Motiva avustaa myös Elintearvikealan materiaalitehokkuuden sitoumusten toimeenpanossa ja raportoinnissa. Motiva ylläpitää ja kehittää myös Materiaalitoria, joka mahdollistaa teollisten jäte- ja sivuvirtojen tehokkaamman hyötykäytön.

Tutustu:
Elintarvikealan materiaalitehokkuuden sitoumus
Materiaalikatselmuksiin
Teolliset symbioosit FISS-toimintaan

Motivan määritelmän mukaan materiaalitehokkuus on kilpailukykyisten tuotteiden ja palvelujen aikaansaamista pienenevin materiaalipanoksin siten, että haitalliset vaikutukset vähenevät elinkaaren aikana.

Määritelmän taustalla ovat seuraavat asiat:

• Määritelmä korostaa materiaalitehokkuuden taustatekijöistä kilpailukykyä eli taloudellisia vaikutuksia.
• Materiaalitehokkuuden ydintä on vähemmästä enemmän ajattelu, siksi sanamuoto ”pienenevin materiaalipanoksin”.
• Tehostaminen on jatkuvaa parantamista, siksi sanamuoto ”pienenevin”.
• Massapohjainen vähemmästä enemmän ajattelu ei yksin riitä materiaalitehokkuusajattelun lähtökohdaksi, vaan samalla tulee varmistaa, että haitalliset vaikutukset vähenevät. Esimerkiksi kevyempään materiaaliin siirtyminen ei automaattisesti tarkoita parannusta. Huomioon otettavia vaikutuksia ovat taloudellisten vaikutusten ohella ainakin ympäristövaikutukset sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.
• Elinkaariajattelua on hyvä soveltaa osaoptimoinnin välttämiseksi.