Kotimaisen kasviproteiinialan vaikuttavuusinvestointiesiselvitys
Motivan Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskuksen asiantuntijat tekivät esiselvityksen jossa tarkasteltiin, että voidaanko vaikuttavuusinvestoimisen ja vaikutusten hankinnan avulla edistää kasviproteiinituotteiden käyttöä ja tuotannon omavaraisuutta Suomessa. Esiselvitys julkaistiin tammikuussa 2023.Suomalaisen ilmastovaikutuksista keskimäärin 20–25 prosenttia tulee ruuasta. Ilmastopäästöjä syntyy koko elinkaaren ajalta alkutuotannosta ruokapöytään, mutta suurin merkitys on alkutuotannolla, jossa syntyy 60 prosenttia päästöistä (Riipi ja Kurppa 2013).
Elintarviketuoteryhmistä suurimmat ilmasto- ja muut ympäristövaikutukset aiheutuvat lihatuotteiden käytöstä. Luonnonvarakeskuksen mukaan puolet eläin- ja puolet kasviproteiinia sisältävän ruokavalion (50:50-ruokavalio) ilmastovaikutus on noin 20 prosenttia pienempi kuin keskimääräisen 70:30-ruokavalion, ja lisäksi sillä on myönteisiä terveysvaikutuksia, se vähentää muun muassa paksusuolisyöpää ja tyypin 2 diabetesta (Luke 2021).
Suomen olosuhteita kestävämmän proteiinituotannon rahoituksen kehittämiseksi tarkasteltiin raportissa Financing SDG Transformations (Halonen yms. 2022). Raportissa paneuduttiin erityisesti rahoituksen pullonkauloihin, mutta samalla pyrittiin tunnistamaan muut toimintaympäristön vaikuttavat tekijät.
Työn tavoitteet
Esiselvityksen tavoitteena oli tarkastella, voidaanko vaikuttavuusinvestoimisen ja vaikutusten hankinnan avulla edistää kasviproteiinituotteiden käyttöä ja tuotannon omavaraisuutta Suomessa. Vaikuttavuusinvestoimisessa yksityinen pääoma pyrkii aktiivisesti saamaan aikaan mitattavia vaikutuksia, pääoman tuoton lisäksi. Vaikutusten hankinnassa julkinen sektori maksaa vain mitatuista vaikutuksista.Esiselvitys perustuu heinä-syyskuussa 2022 suoritettuihin haastatteluihin sekä eri lähteistä koottuun tutkimustietoon. Haastatellut henkilöt olivat joko suoraan ruuantuotantoketjun liittyvien tai sen toimintaa seuraavien tai tutkivien organisaatioiden edustajia. Haastateltuja organisaatioita oli yhteensä 13, ja ne jakautuivat seuraavasti: viljelijöitä edusti kolme, tuottajia kolme, kaupanalaa yksi, tutkimussektoria kolme, julkista sektoria yksi, sekä rahoitussektoria kaksi organisaatiota.
Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskuksen tehtävät
Vaikuttavuusjohtamisen osaamiskeskuksen asiantuntijoiden tehtävänä oli haastatella kasviproteiinialan asiantuntijoita ja kerätä tutkimustietoa, joiden avulla saatiin kuva kasviproteiinialan nykyhaasteista ja mahdollisuuksista. Nykytilakuvaa peilattiin koko ajan mahdollisiin vaikutusten hankinta ja vaikuttavuusinvestointikohteisiin.Tulokset
Esiselvityksen perusteella kasviproteiinien käyttöä ja tuotannon omavaraisuutta voidaan edistää vaikutusten hankinnalla. Erityisesti julkisen sektorin hankintoja voidaan tehdä vaikuttavuusperusteisemmin ja alkutuotantoon voidaan liittää vaikuttavuusperusteisia elementtejä vaikutusten hankinnalla. Tätä varten tarvitaan kuitenkin muun muassa yhteistyön laajentamista yli hallintorajojen, pitkän aikavälin tavoitteen asettamista ilmastoystävälliselle ruokavaliolle, tulosperusteisuuden kokeilua maataloudessa ja vaikuttavuusinvestoimisen riskienhallinnan instrumenttien toimivuutta. Tarvitaan pitkäjänteistä työtä, jotta kasviproteiinien arvoketjussa päästään eteenpäin. Resurssien käytössä tulisi hyödyntää vaikutusten hankinnan logiikkaa.Tutustu esiselvitykseen
Lähteet:
- Halonen M., Laine, A., Simanainen, M., Lummaa, M., Jonsson, H., Aaltonen, S., van der Laan, J. ja Holmes. N. 2022. Financing SDG Transformations
- Luke 2021. Luonnonvarakeskus – Policy brief 1/2021
- Riipi, I. ja Kurppa, S. 2013. Ruokultu – Haasteita ja keinoja kestävän tuotannon ja kulutuksen edistämiseksi ruokasektorilla. MTT Raportti 95, 2013