Siirry sisältöön

Vaikuttavuusjohtamisen ja vaikuttavuusperusteisten hankintojen sanasto

Vaikuttavuus kuvaa sitä, saadaanko toiminnalla aikaan tavoiteltuja myönteisiä yhteiskunnallisia muutoksia tai hyötyjä. Vaikuttavuus syntyy keskipitkällä (noin 3-6 vuotta) tai pitkällä (6+ vuotta) aikavälillä. Lisäksi vaikuttavuus voidaan määritellä toiminnan pitkän tähtäimen tavoitteeksi yhteiskunnallisen hyödyn tai yhteiskunnallisen myönteisen kehityksen muodossa.

Vaikutukset koostuvat toimenpiteiden ja niihin kohdistettujen panosten seurauksena syntyvistä konkreettisista muutoksista, esimerkiksi ihmisten käyttäytymisessä, yhteiskunnassa, taloudessa tai ympäristössä.

Vaikuttavuusjohtaminen on ilmiölähtöisten palveluiden kehittämistä tiedolla johtamisen keinoin, joita ovat muun muassa datan ja mallintamisen hyödyntäminen. Vaikuttavuusjohtaminen perustuu vaikuttavuustavoitteen tavoittelemiseen ja saavuttamiseen hallinnonrajoista​ huolimatta.

Vaikuttavuuskehittämö (vaikuttavuustyöpaja) selvitetään ilmiön taustalla olevat asiat ja niiden juurisyyt. Vaikuttavuuskehittämöön osalllistuvat kaikki ilmiön kannalta keskeiset sidosryhmät. Kehittämö on yhteiskehittämisen prosessi, joka on eri sidosryhmien kanssa toteutettavaa tavoitteellista yhteistyötä. Se on kaksisuuntainen toimintapa, jossa kaikki osapuolet hyötyvät ja oppivat uutta.

Vaikuttavuusperusteinen tuki maksetaan palveluntuottajalle ennalta määriteltyjen vaikutusten saavuttamisesta. Tämä voi kattaa koko tuen tai osan tuesta. Vaihtoehtoisesti tuen määrää voidaan vähentää jälkikäteen, jos tuloksia ei saavuteta. Oleellista on, että tuen määrä riippuu vaikutuksista ei suoritteista.

Vaikuttavuusperusteisella hankinnalla tarkoitetaan erityisesti julkisen sektorin verovaroin tekemiä hankintoja, joiden lähtökohtana on jonkin erikseen määritellyn vaikutuksen (tuloksen) hankkiminen tavanomaisten suoritteiden, työtuntien tms. hankkimisen sijasta. Julkinen sektori määrittelee vaikutustavoitteen, ei tekemisen tapaa. Julkisen sektorin tehtävänä on valita väestöryhmä, jonka hyvinvointia halutaan lisätä ja/tai ympäristöaihe, johon halutaan myönteinen muutos. Lisäksi julkisen sektorin on määriteltävä haluttu tavoitetaso tai muutos ja saavutetun tuloksen mukainen taloudellinen palkkio palveluntuottajille. Palveluntuottajat toteuttavat käytännön toimet parhaaksi katsomallaan tavalla yhteistyössä vaikutusten ostajan eli julkisen sektorin kanssa.

Tulosperusteinen rahasto on rahoitusmekanismi, jolla voidaan maksaa useiden vaikuttavuusperusteisten hankkeiden ja hankintojen vaikutuksista samanaikaisesti yhteisen raamin ja kriteerien mukaisesti. Rahastosta maksetaan ennalta määrättyjen sosiaalisten tai ympäristöllisten vaikutusten saavuttamisesta. Yhteinen rahasto mahdollistaa suuremman vaikuttavuuden skaalan.

Tulosperusteinen rahoitussopimus (SIB, social impact bond) Tulosperusteinen rahoitussopimus, jossa yhdistetään julkinen sektori (kunta tai valtio), yksityiset sijoittajat, mitattavissa oleva yhteiskunnallinen haaste sekä ratkaisun tarjoavat palveluntuottajat. Sijoittajan tuotto on sidottu toimenpiteiden tuloksellisuuteen.

Vaikuttavuusinvestoiminen on sijoitustoimintaa, jolla tavoitellaan tuoton lisäksi mitattavia yhteiskunnallisia vaikutuksia. Vaikuttavuussijoittaminen on aina tarkoituksellista eli myönteinen yhteiskunnallinen vaikutus on toiminnan tarkoitus, ei tahaton seuraus. Lisäksi kyseessä on aina sijoitus – ei lahjoitus, avustus tai muu filantrooppinen toiminta. Sekä sijoittajien tuotto-odotuksien että sijoitusluokkien skaala on laaja. Merkittävää vaikuttavuusinvestoimisessa on myös mittaaminen: yhteiskunnallisten vaikutusten on oltava mitattavissa.

Yhteiskunnallisen tai taloudellisen hyödyn mallintaminen perustuu halutun muutoksen taustalla olevien juurisyiden ja mahdollisuuksien sekä niistä seuraavien taloudellisten vaikutusten tunnistamiseen. Se kuvaa vaikuttavuusketjun ylimmässä osassa olevan ilmiön ja nimeää tarvittavat konkreettiset muutokset eli vaikutukset. Mallinnus näyttää, millaisia laadullisia ja taloudellisia hyötyjä toiminnan uudelleen suuntaamisella on mahdollista saavuttaa ja millaisia muutoksia tämä edellyttää.


Sivua päivitetty viimeksi 31.10.2023