Kuntien tehtävänä on tukea kestäviä energia- ja raaka-ainehankintoja ja maankäyttöratkaisuja. Kunnat voivat myös toimia erilaisten kokeilujen alustana sekä tarjota erilaisia kiertotaloutta tukevia palveluita ja jakamistaloutta.

Kulutusta voidaan mitata myös huoneiston ryhmäkeskukselta, jolloin saadaan tietoon esimerkiksi valaistuksen tai kylmälaitteiden kuluttama energia. Sähkön tavallista tarkempi kulutusmittaus auttaa ymmärtämään, mihin sähköä kuluu, jolloin mahdolliset säästötoimet osataan kohdistaa oikein.

Energia- ja ilmastostrategia sisältää sekä energiapolitiikan että päästö- ja nielulinjaukset. Siinä tarkastellaan myös ilmastonmuutokseen sopeutumista. Strategian valmistelun yhteydessä linjataan hallitusohjelman mukaisesta päästövelan lyhennysohjelmasta, jonka tarkoituksena on vuosikymmenen alusta lähtien kertyneen päästövelan kääntäminen laskuun.

Energiatehokkaasti mökillä ja vapaa-ajalla Loma-asunnon energia- ja ekotehokkuus on monen tekijän summa. Perinteiseen mökkielämään voi kuulua kevennetty varustelutaso ja luonnonmukainen asuminen, mutta yhä useampi mökki rakennetaan täydelliseksi kakkoskodiksi. Erityisesti rakennuksen pitäminen lämpimänä ympäri vuoden lisää loma-asumisen ympäristökuormitusta.

energia 232 664 32 222 -37 393 17 126 17 200 25 208 135 333 LÄMPÖ: SÄHKÖ: CO2: LISÄVESI: HINNAT: 4 569 644,4 -832,0 342,5 344,0 504,2 2 706,7 42 967 EUR/a energia m uut 500 2000 -1500 EUR/a t/a 50 075 -16 111 185 103 -8 563 -8 600 -12 604 -67 667 -21 483 EUR/a energia EUR/a m uut kustannukset 8 860 340 5 760 1 320 1 440 m 3/a vesi 17 720 680 11 520 2 640 2 880 EUR/a nukset kustan-

Energia kulutta va energia tehokk tehokk uusluv un luo uusluk u (ET-luk u, kWh/b kittelu rm²/vu Energia asteikko: osi): tehokku Pienet Todellin usluokit asuinra en kulu us perustu tus riipp kennuk u rake uu rake set nnukse nnuksen lask n sijainni enn sta, asu alliseen ene rgia kkaiden lukumää nkulutukseen. räst Todistu ä ja asu mistottu ksen ant muk aja: sista.

saatu energia lasketaan energiatehokkuuden laskentaohjeen kaavalla 5.10.

Kuva 9: Maitoteollisuuden osaprosessien vaatimat lämpötila-alueet Tanskassa [10]. 4.2 Esimerkkiratkaisuja Juomatehtaissa käytettävä energia tuotetaan usein lämpökattiloissa. Tuotettu kokonaisenergia vaihtelee panimoiden koon mukaan.

Motivan kuluttajien energianeuvonta sekä Keravan energia ovat mukana tapahtumassa kertomassa energiatehokkaista ratkaisuista.

Building Partners Oy Noora Virta noora.virta@gbp.fi 040 771 745 HELSINKI www.gbp.fi Hämeen ammattikorkeakoulu Antti Peltola antti.peltola@hamk.fi 0400 712 368 HÄMEENLINNA www.hamk.fi Hämeen ammattikorkeakoulu Markku Raimovaara markku.raimovaara@hamk.fi 040 5473220 HÄMEENLINNA www.hamk.fi Helen Oy Perttu Lahtinen perttu.lahtinen@helen.fi 040 771 8908 HELSINKI www.helen.fi Helsingin Energia