Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

Kunkin lämmöntuottoyksikön kykyä muuntaa ostettu energia (polttoaine, kaukolämpö, sähkö yms.) lämmöntuottolaitteen järjestelmään luovuttamaksi energiaksi kutsutaan tässä dokumentissa vuosihyötysuhteeksi. Määrittelyn aikajaksona käytetään nimessäkin esiintyvää yhtä vuotta.

PV-laboratorio aurinkosähköjärjestelmän verkkoon liittämisen harjoittelemista varten PV-järjestelmä, jolla voidaan tarkastella aurinkosähköjärjestelmän energiantuotantoa o mahdollisuus tarkastella tuotantoa paneelin ollessa erilaisissa asennoissa o tarvittavat mittarit tai anturit ulkoilman lämpötilan ja säteilymäärän mittaamiseksi Sähkölaboratorio aurinkosähköjärjestelmän tuottaman sähkön

Kertomalla vuotuinen sähkönkulutus sähkön energiamuodon kertoimella 1,7 saadaan laskettua valaistuksen osuus E-luvusta. Tilatyypin valaistuksen suunnitteluratkaisujen vaikutusta rakennuksen E-lukuun on verrattu määräysten standardikäyttöön (Suomen rakentamismääräyskokoelman osa D3 (2012) taulukko 3).

Tällaisia lähtötietoja ovat liikennepolttoaineiden mm. dieselin, sähkön, laivapolttoaineen yksikköhinnat ja CO2-päästöarvot, jotka esitetään esimerkkiraportin kohdassa 2.3.1, haluttaessa myös kohdan 4 alussa. 2.3.2 Yhteenveto raaka-aineiden kuljetuksista Raaka-aineiden ja/tai muiden tuotantohyödykkeiden yhteenvedossa kuvataan raaka-aine- ja hyödykekohtaisesti energiatehokkuus, hiilidioksidipäästöjen

Paineiden suunnitelmanmukaisuus todetaan savukokein tai ilmavirta- ja paine-eromittauksin. 4.1.2.4 Ilmanvaihtojärjestelmän virtaus-, ääni-, sähkö- ja lämpötekniset suoritusarvot mitataan vähintään järjestelmän käyttöajan tehostamattomalla mitoitusilmavirralla ja asunnoissa myös tehostetulla mitoitusilmavirralla.

lämpötilavälillä Tilojen lämmityksessä lämpöpumpun toiminta-aika lämpötilavälillä lasketaan pysyvyyskäyrältä luettujen tuntien ylä- ja alarajan erotuksena. t j = Nyr − Nar (17) tj aika lämpötilavälillä, h Nyr kertyneet tunnit ylemmälle lämpötilarajalle asti, h Nar kertyneet tunnit alemmalle lämpötilarajalle asti, h Jos lämpöpumpun käyntiajalle on rajoituksia esimerkiksi lämpötilan tai sähkön

lämpötilavälillä Tilojen lämmityksessä lämpöpumpun toiminta-aika lämpötilavälillä lasketaan pysyvyyskäyrältä luettujen tuntien ylä- ja alarajan erotuksena. t j = Nyr − Nar (17) tj aika lämpötilavälillä, h Nyr kertyneet tunnit ylemmälle lämpötilarajalle asti, h Nar kertyneet tunnit alemmalle lämpötilarajalle asti, h Jos lämpöpumpun käyntiajalle on rajoituksia esimerkiksi lämpötilan tai sähkön