Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Muita tyypillisiä kohteita ovat tehdaskiinteistö sekä ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmitys. Joskus talteenotettua energiaa on yli oman tarpeen tai omassa toiminnassa ei löydy järkevää lämmön käyttökohdetta.

Taulukko 4 Normitetun lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma Vuonna 2004 MWh/a % Lämmitys 362 40 Ilmanvaihto 497 55 Lämmin käyttövesi 49 5 Yhteensä 908 100 14 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma v. 2004 Lämmin käyttövesi 5% Lämmitys 40 % Ilmanvaihto 55 % Kuva 3 Lämpöenergian laskennallinen kulutusjakauma kohteittain

Suunnittelua kannustetaan siihen suuntaan, että ensin tulisivat käyttöön pitkävaikutteiset passiiviset lämmitys- ja jäähdytysenergian säästöön liittyvät toimenpiteet.

Esim. ilmastointi, valaistus, lämmitys, jäähdytys, kuljetus, prosessit, tuotantolinja. 2.4 energiankulutus Kulutetun energian määrä. 2.5 energiatehokkuusjärjestelmä Osa organisaation johtamisjärjestelmää, joka sisältää energia-asioita koskevan organisaatiorakenteen, suunnittelun, vastuut, toimintatavat, prosessit ja resurssit kehittää, ottaa käyttöön, saavuttaa tavoitteet, tarkastaa

Tarkasteltavat osajärjestelmät olivat: tilojen lämmitykset (lattialämmitys) käyttöveden lämmitys, varaajakytkennät.

Mustolan ja Pelkolantien lämpölaitosten lämpöverkot (Lappeenrannan energia 2018d) 3.5 Kiinteistöjen lämmitys 3.5.1 Rakennuskanta Lappeenrannan alueen kiinteistöjen päälämmitystapa kiinteistöjen lukumäärän mukaan vuonna 2016 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa esitetyissä luvuissa ei ole mukana vapaa-ajan asunnot, joissa osassa voi olla lämmitys.

Uudenmaan rakennukset käyttötarkoituksen, valmistumisvuoden, lämmitysaineen ja –tavan mukaan 31.12.2004- [URL] http://www.aluesarjat.fi/ Bergman, 2017. Kilpilahden nettosähkönkulutus vuonna 2015. [Email] Energiateollisuus, 2016a. Sähkönkäyttö kunnittain 2007-2015.

Taustalla on rakennusten energiatehokkuusdirektiivin artiklat 14 ja 15, joissa määrätään lämmitys-, ilmanvaihto- ja ilmastointijärjestelmien tarkastuksista. Viestintäfoorumin tavoitteena on saavuttaa yhteisillä toimilla vähintään sama energiatehokkuusvaikutus kuin järjestelmien tarkastuksilla.

Testi n:o Testilämpötila [˚C] Testiajoneuvo n:o Lämmityslaitteen tyyppi Lämmityslaitteen ilmoitettu teho [W] POLTTOAINETOIMINEN LÄMMITYS Lämmityksen asetusaika [min] Lämmitimen käyntiaika [hh:mm:ss] Kulutettu polttoaine [l] Polttoaineen kulutus keskim. [l/h] Akkuvirran kulutus keskim.