Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Lappeenrannan maantieteellisen alueen päästötaseeseen ja energiankäyttöön.

Yhteenveto energiankäytön nykytilanteesta (vuosi 2017) ja tilanteesta toimenpiteiden jälkeen.

Energian myyjiltä ja siirtoyhtiöiltä saa tietoa, kuten käyttöpaikan energiankulutus vertailuja vastaavan tyyppisiin rakennuksiin hälytyksiä sähköpostiin lisääntyneestä energiankäytöstä korjausten ja lämmitystapamuutosten vaikutus kulutukseen.

Liikenteen energiankäyttö on vuodelta 2017.

Ne eivät sovellu pienille yrityksille, joilla ei ole omaa energia-alan osaamista eikä usein tietoa siitä, miten omaa energiankäyttöä voisi tehostaa. Tarvitaan käytännönläheisiä, helposti käyttöönotettavia keinoja seurata ja parantaa omaa energiankäyttöä.

................................... 11 2.1 Kiinteistökanta; kiinteistömassojen jakautuminen eri rakennustyyppeihin ................. 12 2.2 Teollisuusalueet ............................................................................................................. 13 2.3 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa ......................................................... 14 2.4 Energiankäytön

Suunnittelu: organisaation energiankäytön kartoittaminen, tavoitteiden asettaminen sekä toimenpiteistä ja menettelyistä sopiminen (energia)politiikan mukaisten tavoitteiden ja päämäärien saavuttamiseksi Toteuttaminen ja toiminta: tehostamistoimenpiteiden toteutus: organisointi, henkilökunnan koulutus ja tiedottaminen.

Tavoitteena tulisi olla saada aikaan hyvän sisäilman tuottavia ja energiankäytöltään optimoituja tarpeenmukaisesti ohjattuja ilmanvaihtojärjestelmiä. 5 2 MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ Tässä oppaassa tarkoitetaan: 1) epäpuhtaudella sisäilmassa olevaa ainetta, jolla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia; 2) ilman laadulla sisäilman epäpuhtauksien määrää; 3) ilmavirran suunnitteluarvolla

Lisäksi osassa paineenvähennysasemista tarvittava lämpö tuotetaan muilla tavoilla, joten paineenvähennysasemien energiankäyttö on yhteensä 0,15 % siirretystä kaasumäärästä. Tilastokeskuksen energiatilastoissa vuosien 2016– 2020 keskiarvo kompressoriasemien kaasunkäytöstä on 0,11 %, mutta paineenvähennysasemien energiankäyttöä ei ole raportoitu.