Lämmityksen ja ilmanvaihdon lisäksi taloyhtiön kannattaa kiinnittää muihinkin olosuhteisiin tai energiankäyttöön vaikuttavien tekijöiden, kuten ikkunoiden ja ovien tiivisteiden kuntoon, käyttövesiverkoston toimintaan sekä hanojen virtaamiin.

Pitkän aikavälin peruskorjausstrategia • Pitkän aikavälin peruskorjausstrategian laatimisvelvoite • Siirretään energiatehokkuusdirektiivistä (EED) velvoite laatimiseen • Strategia tukee rakennuskannan muuttamista (energiankäytöltään) energiatehokkaaksi ja vähähiiliseksi vuoteen 2050 mennessä, helpottaen olemassa olevien rakennusten kustannustehokasta korjaamista lähes nollaenergiarakennuksiksi

aikaansaamiseen ei tarvita ollenkaan tai tarvitaan vain vähäisessä määrin muuta lämmitysenergiaa, tai tuotantotilat, joissa lämmityskauden ulkopuolella runsas lämmöneristys nostaisi haitallisesti huonelämpötilaa tai lisäisi oleellisesti jäähdytysenergian kulutusta; 3) rakennukset, joiden pinta-ala on enintään 50 m²; 4) muut kuin asuinkäyttöön tarkoitetut maatalousrakennukset, joissa energiankäyttö

Juhani Laurikko on tutkinut liikenteen energiankäyttöä ja ympäristövaikutuksia Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:ssä reilut 35 vuotta. Laurikko kertoo, miksi liikenteessä tarvitaan erilaisia käyttövoimia. Tutustu seuraavaksi vaihtoehtoisiin käyttövoimiin! ⬇️ Useat autonvalmistajat tekevät vaihtoehtoisia käyttövoimia käyttäviä ajoneuvoja useissa eri hintaluokissa.

Energiankäytön tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää kiinteistöjen olosuhteita (esim. hiilidioksidi, kosteus, paine-ero jne). Edellä mainitut hinnat ja takaisinmaksuaika tarkistetaan sopimuksen jälkeisen toteutussuunnittelun yhteydessä. Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta.

Toimijalla on oikeus olla yhteydessä tilaajan järjestämään kiinteistönhoitoyritykseen selvittäessään kohteiden käyttöä pyrkiessään ohjaamaan energiankäyttöä. Puitesopimuksessa on edellytetty, että energiansäästö toteutetaan olosuhteita heikentämättä. Viivästyssak ko Viivästyssakot sovitaan kohteittain, määritelty puitesopimusohjelmassa.

Liikenteen energiankäyttö on vuodelta 2017.

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.

Lisätietoja ja ohjeita energiankäytön tehostamiseen löytyy Motivan verkkopalvelusta: www.motiva.fi. Todistuksen laatija voi esittää lisätietoina kohteen toimintaympäristön parhaiten tuntevat alueelliset ja alakohtaiset toimijat tai voi antaa tiedot muista aiheelliseksi katsomistaan tietolähteistä.

D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.