Siirry sisältöön

73 hakutulosta

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.
Lisätietoja ja ohjeita energiankäytön tehostamiseen löytyy Motivan verkkopalvelusta: www.motiva.fi. Todistuksen laatija voi esittää lisätietoina kohteen toimintaympäristön parhaiten tuntevat alueelliset ja alakohtaiset toimijat tai voi antaa tiedot muista aiheelliseksi katsomistaan tietolähteistä.
Motiva on käynnistänyt yhteishankkeen, joka selvittää Suomen teollisuuden puhallin- ja pumppausjärjestelmien energiankäytön tehostamismahdollisuuksia. Lue lisää 21.1.2020 Tepsiikö tuuppaus kuluttajien sähkönkulutukseen?
D3 (2012) Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2.8 Energiankäytön mittaus 2.8.1 Rakennukset varustetaan energiankäytön mittauksella tai mittausvalmiudella siten, että rakennuksen eri energiamuotojen käyttö voidaan helposti selvittää.
Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.
................................... 11 2.1 Kiinteistökanta; kiinteistömassojen jakautuminen eri rakennustyyppeihin ................. 12 2.2 Teollisuusalueet ............................................................................................................. 13 2.3 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa ......................................................... 14 2.4 Energiankäytön
Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella eli E-luvulla kuvataan rakennuksen energiankäytön vaikutuksia ympäristöön ja luonnonvaroihin. E-luvun yksikkö on kilowattituntiE lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa (kWhE/(m2 vuosi)).
Saatavissa: https://iea.blob.core.windows.net/assets/c3086240-732b-4f6a-89d7db01be018f5e/GlobalEnergyReviewCO2Emissionsin2021.pdf 2 Suomen virallinen tilasto (SVT): Teollisuuden energiankäyttö 2020. [Verkkojulkaisu]. 2021. [Viitattu: 28.9.2022]. Saatavissa: http://www.stat.fi/til/tene/2020/tene_2020_2021-11-01_tie_001_fi.html 3 Fortum Oy. Mikä ihmeen energiamurros?
Lisäksi osassa paineenvähennysasemista tarvittava lämpö tuotetaan muilla tavoilla, joten paineenvähennysasemien energiankäyttö on yhteensä 0,15 % siirretystä kaasumäärästä. Tilastokeskuksen energiatilastoissa vuosien 2016– 2020 keskiarvo kompressoriasemien kaasunkäytöstä on 0,11 %, mutta paineenvähennysasemien energiankäyttöä ei ole raportoitu.