Kaupungin alueella on paljon vapaa-ajan rakennuksia (kesämökkejä), mutta näiden kerrosalasta ja energiankäytöstä ei ole tarkempaa tietoa, koska niistä ei ole julkaistu tilastotietoa. Uudisrakentaminen on alueella vähäistä eikä alueella ole ainakaan vielä uusia kaavoitettuja alueita joita kuntakatselmuksessa olisi syytä tarkastella.

On myös huomioitavaa, että esimerkiksi puutuoteteollisuuden pölynpoistoratkaisuissa suodatettu ilma saatetaan palauttaa takaisin tuotantotilaan, mikä onkin energiankäytön kannalta järkevää. Ilmaa saatetaan myös suodattaa 1 kierrättämällä ilmaa erillisten suodatinlaitteiden läpi.

Mikäli tilanne on päinvastainen, jää ilmoitus ylläpito-organisaatiolle usein tekemättä ja johtaa näin liian pitkiin käyntiaikoihin ja tarpeettomaan energiankäyttöön. Jos käyttäjien ja ylläpito-organisaation välillä olisi sovittu säännöllisestä tietojen vaihdosta, voitaisiin tarpeetonta energiankäyttöä pienentää. Taloteknisten järjestelmien huollosta vastaa kaupungin tilakeskus.

Mallilan ala-asteen ja liikuntahallin vuoden 2004 energiankäyttö ja säästöpotentiaali on esitetty taulukossa 1.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (43 %) ja tieliikenne (40 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. Uusiutuvat energialähteet kattoivat yhteensä 33 % energialähteistä ja 68 % alueen omasta energiantuotannosta.

Liitteessä esitetään myös kohteen nykyinen energiankäyttö, energiakustannukset sekä ulkoistetut ja kunnallistekniset liitynnät. Kohteeseen on mahdollista tutustua paikan päällä pp.mm.vvvv kello xx tai erikseen kohdassa 2 mainitun yhteyshenkilön kanssa sovittavana ajankohtana.

Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 

Seuranta Tavoite: Esittää energiankäytön seurannan merkitys sekä keinoja sen toteuttamiseksi.

Paikallisten energialähteiden osuus koko energiankäytöstä on 82%, kun se oli 81 % vuonna 2014. Vuonna 2019 paikallisten polttoaineiden osuus asettunee luokkaan 90 % uuden biotuotetehtaan johdosta. 27 Kuva 13.

Pientalon energiankäytön hiilijalanjälki vuodessa (kaukolämmön hiilijalanjälki edustaa suomen keskiarvotuotantoa ja sähkön hiilijalanjälki 5 vuoden keskiarvoa (sisältäen myös nettotuonnin).