1.10.2020 12.00 Tokaluokkalaisten Energiansäästöviikkoa vietetään lokakuussa 25. kertaa – Ilmastonmuutos teki teemasta ajankohtaisemman kuin koskaan Energiansäästöviikkoa vietetään 5.–11.10. sadoissa kouluissa ympäri Suomen. Näin on tehty jo 25 vuoden ajan. Motivan kampanjoiman teemaviikon keskeinen viesti energiansäästön tärkeydestä ei ole menettänyt ajankohtaisuuttaan.

Sekä Suomessa että kansainvälisesti on vakiintuneesti tunnustettu, että ilmastonmuutos vaarantaa perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ilmastolain uudistuksessa perus- ja ihmisoikeuksien tilan tarkastelulla on siksi suuri painoarvo.

26.11.2020 14.00 Suomi ei pääse mukaan kiertotalouteen, jos päättäjät, kehittäjät ja toimijat kököttävät omissa poteroissaan Ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden hupeneminen ja luonnonvarojen ylikulutus ovat aikamme suurimmat ehdotonta ratkaisua odottavat ongelmat.

asumisen ja tutkimusta eri näkökannoilta • Vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja elämänmuodot – Nuorten kiinnostus kierrättämiseen, omavaraisuuteen ja jopa niukkuuteen – miten tämä muuttaa vaatimuksia • Pehmeä teknologia ja sen tutkimus ja kehittäminen – Kulttuuriperinnön merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja kestävyydelle – Energiatehokas painovoimainen ilmanvaihto • Uudet teknologiat • Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos voi vahvistaa maamme investointivetovoimaa. Suomen on tärkeää profiloida itseään vähäisten ilmastoriskien ja kestävien sijoituskohteiden maana. Teknologisen osaamisen ohella uskottavuutta lisää valtion ja yksityisen sektorin yhtenäinen sitoutuminen ilmastonmuutoksen ratkaisemiseksi.

Ilmastonmuutos tulee kuitenkin vaikuttamaan tällä hetkellä alakoulua käyvien lasten elämään enemmän kuin nykyisten päättäjien. Herätä mielenkiinto toiminnallisella tekemisellä ja lasten arkeen linkittämällä – Vaikka lapset ja nuoret ovat heränneet ilmastokysymykseen ja vaativat toimia sen hillitsemiseksi, heidän oma elämäntapansa on loppupeleissä aika energiaa kuluttava.

Ilmastonmuutos haastaa aluesuunnittelua, suunnittelun ammattilaisia ja kaavoittajia yhä enemmän ilmiöillä, jotka ovat odottamattomia ja vaikeasti ennustettavia. Näihin ilmiöihin aluesuunnittelun pitää pystyä vastaamaan joustavuudella ja resilienteillä suunnitelmilla.

Kerrostalon ilmastonmuutos – KIMU -projektissa (Kimu 2011) tarkasteltiin korjaushankkeen toteutustapoja asunto-osakeyhtiöiden kannalta. Yleensä taloyhtiöiden korjaushankkeet toteutetaan pääurakkamuotoisina, jolloin taloyhtiö siirtää vastuun hankkeen tehtävien suorittamisesta urakoitsijalle toteutussuunnittelun jälkeen.