Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Vapaaehtoisuuteen perustuva energiatehokkuussopimustoiminta on käynnistynyt Suomessa jo vuonna 1997.

Energiatehokkuussopimukseen liittyminen kannattaa Energiatehokkuussopimus on toimintamalli ja työkalu, johon liittyminen kannattaa varmasti. Kunta-alalle on oma sopimusjärjestelmänsä, jonka tavoitteena on integroida energiatehokkuus, energiansäästö ja uusiutuvan energian mahdollisimman kattava hyödyntäminen kunnan normaaliin arkeen ja käytössä oleviin johtamisjärjestelmiin.

Torrefaction periaatekuva 53 Uusiutuvan energian kuntakatselmus Kuhmon kaupunkiin 15.11.2017 6.2.6 KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUS 2017–2025 Kaupungin energiatehokkuuden edelleen parantamiseen ja uusiutuvien energialähteiden käytönlisäämiseen yksi merkittävä ratkaisu on liittyä KUNTA-ALAN ENERGIATEHOKKUUSSOPIMUKSEEN 2017 - 2025 Kunta-alan energiatehokkuussopimus on työ- ja elinkeinoministeriön

Työtehoseuran laatimaan Energiatehokas ammattikeittiö -tutkimusraporttiin, joka on ladattavissa osoitteesta: www.motiva.fi Energiatehokkuussopimukset tukevat kansainvälisiä sopimuksia: • Työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) sopimukset Elinkeinoelämän keskusliiton sekä kuntasektorin kanssa tähtäävät energiapalveludirektiivin toteuttamiseen vapaaehtoisin keinoin vuosina 2008–2016 • Kuntien energiatehokkuussopimus

KETS Kuntien energiatehokkuussopimus Kpa- Kiinteän polttoaineen Lämpökeskus Energiantuotantolaitos, joka tuottaa yksinomaan lämpöenergiaa. Lämpöyrittäjä Lämpöyrittäjä vastaa polttoaineen hankinnasta sekä lämpökeskuksen toiminnasta halutussa laajuudessa ja saa korvauksen asiakkaalle myydyn energiamäärän mukaan. REF Kierrätyspolttoaine.

Myös Vantaan Energia on liittynyt energiatehokkuussopimukseen (elinkeinoelämän energiatehokkuussopimus). VAV Vantaan Vuokra-asunnot Oy omistaa 11 000 vuokrakotia, joissa asuu joka kymmenes Vantaalainen. VAV on sitoutunut kiinteistöalan energiansäästösopimukseen liitettyyn vuokraasuntoyhteisöjen toimenpideohjelmaan (VAETS).

tarkoitettu käytettäväksi vähemmän kuin neljän kuukauden ajan vuodessa; 3) määräajan paikallaan pysytettävään tai tilapäiseen rakennukseen, jonka käyttöaika on enintään kaksi vuotta; 4) teollisuus- ja korjaamorakennukseen; 5) muuhun kuin asuinkäyttöön tarkoitettuun maatilarakennukseen, jossa energiantarve on vähäinen tai jota käytetään alalla, jota koskee kansallinen alakohtainen energiatehokkuussopimus

Osaltaan tähän velvoittaa jo kunta-alan energiatehokkuussopimus kaudelle 2017-2025, joten Äänekosken tavoitteena on vähentää vuoden 2016 energian käytön tasoa 7,5 % vuoteen 2025 mennessä. Koko kunnan alueen rakennuskannan lämmitystapojen kehitystä voidaan seurata mm. päälämmitysenergian osalta Tilastokeskuksen rakennustilastoista.