Resurssiviisauden tiekartta kytkeytyy myös vuonna 2015 solmittuun YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, eli Agenda 2030: een. Sen tavoitteena on kestävä kehitys, joka ottaa huomioon niin ympäristön kuin ihmisetkin.

Uusiutuvien energianlähteiden käytön kehitys. 30 5000 4500 4000 Öljy 3500 Kivihiili 3000 Tuontisähkö 2500 REF ja muut Turve 2000 Vesivoima 1500 Mustalipeä 1000 Puupolttoaineet 500 0 2004 …. 2010 2014 2016 Kuva 16. Energianlähteiden kehitys Äänekoskella.

Lisäeristyksen ansiosta talo saa upean uuden julkisivun, joka on kestävä ja huoltovapaa. Tuotteita on helppo työstää ja rakenne minimoi tehokkaasti julkisivujen kylmäsillat.

Vesivoimakapasiteetin osalta suurta lisäystä ei ole toteuttavissa kestävästi. 1.3 Yhteenveto ehdotetuista toimenpiteistä Toimenpide-ehdotukset (Taulukko 3) ovat rajattu kaupungin hallinnassa oleviin kiinteistöihin.

Jämsän alueen sähkönkulutuksen kehitys ilman teollisuuden osuutta. 3.2.4 Sähköntuotannon energiatase Jämsään tuodaan huomattavan paljon sähköä pääosin teollisuuden tarpeisiin. Vuonna 2016 sähköä tuotiin noin 2576 GWh.

Lisäksi muitakin kohteita on yksityisillä ja yksityiset voivat myös valinnoillaan vaikuttaa kestävän kehityksen periaatteiden mukaan jopa taloudellisesti järkevin perustein. Näihin kohteisiin voi kunta antaa esimerkillisellä toiminnallaan tukea toteutukseen.