Sähkölämmitäjän sähkönkulutus vaihtelee talvi- ja kesäkuukausien välillä suures�. Sähkönkulutus kWh Vuosi tammi helmi maalis MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA | 2024 huh� touko kesä heinä elo syys loka marras joulu yhteensä Vedenkulutuksessa on suuria eroja ko�talouksien välillä.

Tilavuus Yhteensä Sähkö Valaistus Öllölän kaupunki Asukasluku 50000 Asukasluku 50000 kpl Kaupungin työntekijät 4300 Rakennusten pinta-ala 300000 m² Kiinteistöjä yhteensä 343 Rakennustilavuus 1100000 m³ Kokonaispinta-ala (m²) 281700 2.93 Valaisukustannus €/m² Rakennusten sähkönkulutus 23000 MWh/a Rakennustilavuus (m³) 1130000 22035 6610.5 40 Säästöpotentiaali % - josta valaistukseen

Esimerkiksi 130 m2 taloon, jonka vuotuinen sähkönkulutus olisi 20000 kWh, maalämmön takaisinmaksuajaksi tulisi 8-13 vuotta, sähkön hinnalla 11 snt/kWh.

Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 5 200 kWh eli 5,2 MWh eli 0,0052 GWh - Lämmitys 10 500 kWh eli 10,5 MWh eli 0,0105 GWh - lämmin käyttövesi 3 800 kWh eli 3,8 MWh eli 0,0038 GWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa

Patterien termostaattien toimivuuden tarkastus Ilmanvaihdon venttiilien talviasetukset Ilmanvaihtokoneen talviasetukset ja suodattimien vaihto Lämmitysjärjestelmän paisunta-astian esipaineen tarkastus Ilmalämpöpumpun sisä- ja ulkoyksikön puhdistus Ulkovalaistuksen kunnon tarkastus Kesällä kylmälaitteiden sähkönkulutus on suurimmillaan.

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.

E-lukulaskennassa valaistuksen sähkönkulutus lasketaan asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuuden mukaisesti. Oppaan rakenne on esitetty kuvassa 1. 1. Johdanto 2. Määritelmiä ja käsitteitä 3. Asetukset ja ohjeet 4. Valaistuksen tehontiheyden ja ohjauksen huomioiminen E-lukulaskennassa 5. Laskentaesimerkit Kuva 1.

ZETVESF LOPPURAPORTTI 56 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2030 Kaikille skenaarioille yhteiset lähtöoletukset Sähkönkulutus Suomen vuotuisen sähkön kulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 95 TWh. Tätä profiilia käytetään mallinnuksen pohjana. Profiili on siis kulutus ilman kysyntäjoustoa.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin teollisuuden pienentyneen kulutuksen myötä.

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.