Rakentamisen aikaisista kokemuksista ja silloin tehdyistä valinnoista kertovat rakennuttajat, ja kun taloon messujen jälkeen muutetaan, seurataan järjestelmien toimintaa ja energiankulutusta tarkasti. Tavoitteena on tuoda esille se, miten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyt valinnat toimivat käytännössä, ja saavuttavatko talot niille asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Lähivuosina korostuvat myös sähköautojen latauspisteet. 2020-luvulla korjausten keskelle tulevat yhä enemmän myös 1980-luvun talot, ml. rivarit.

Niiden avulla vanha seinä saadaan uusien talojen lämmöneristysvaatimusten mukaiseksi.

Neljän henkilön kokoinen perhe asuu 120 m2:n talossa, jossa on suora sähkölämmitys.

Neljä henkinen perhe asuu 120 m2:n talossa, jossa on suora sähkölämmitys.

Hybridijärjestelmien suunnittelu ja virittäminen on haasteellista. Testaukseen on panostettava. Järjestelmien toimintaa on seurattava, kuten ilmanlaatu, lämpö ja kosteus mahdollisesti hiilidioksidi, ilmamäärät, ilman virtaus,… energiankulutus huoltotoimenpiteet kuten ilmanvaihdon suodattimien puhtaus.

Kompressorien äänihaitat voi jäädä huomioimatta suunnittelussa ja aiheuttaa paljon hankalia lisätöitä.

Valaistuksen suunnittelu, rakentaminen ja ylläpito sovitaan palveluyhtiön ja kiinteistön kesken.

Suuremmissa taloissa (joissa on suurempi energiantarve) investointikin on suurempi. Vastaavasti saneerauskohteiden investointi on suurempi kuin uudistalojen kohdalla. Maalämpöinvestointi uuteen 150 m2:n taloon on noin 12 000-16 000 €.

EU:n 20–20–20 tavoitteiden saavuttamiselle on montaa keinoa ja parhaat ratkaisut saavutetaan tutkimalla ja mahdollistamalla järkeviä ratkaisuja suunnittelun alkuvaiheesta lähtien. Kaupunkisuunnittelulla ja tontinluovutusehdoilla on tässä ratkaiseva rooli.