Rakentamisen aikaisista kokemuksista ja silloin tehdyistä valinnoista kertovat rakennuttajat, ja kun taloon messujen jälkeen muutetaan, seurataan järjestelmien toimintaa ja energiankulutusta tarkasti. Tavoitteena on tuoda esille se, miten suunnittelu- ja rakennusvaiheessa tehdyt valinnat toimivat käytännössä, ja saavuttavatko talot niille asetetut energiatehokkuustavoitteet.

Lähivuosina korostuvat myös sähköautojen latauspisteet. 2020-luvulla korjausten keskelle tulevat yhä enemmän myös 1980-luvun talot, ml. rivarit.

Niiden avulla vanha seinä saadaan uusien talojen lämmöneristysvaatimusten mukaiseksi.

Jos talon sisältä ei löydy riittävästi aiheeseen liittyvää osaamista, pyydä asiantuntemusta talon ulkopuolelta. Kysy ajantasaista tietoa eristemateriaalien kehittymisestä suunnittelijoilta tai eristevalmistajilta.

Neljän henkilön kokoinen perhe asuu 120 m2:n talossa, jossa on suora sähkölämmitys.

Neljä henkinen perhe asuu 120 m2:n talossa, jossa on suora sähkölämmitys.

Hybridijärjestelmien suunnittelu ja virittäminen on haasteellista. Testaukseen on panostettava. Järjestelmien toimintaa on seurattava, kuten ilmanlaatu, lämpö ja kosteus mahdollisesti hiilidioksidi, ilmamäärät, ilman virtaus,… energiankulutus huoltotoimenpiteet kuten ilmanvaihdon suodattimien puhtaus.

Kompressorien äänihaitat voi jäädä huomioimatta suunnittelussa ja aiheuttaa paljon hankalia lisätöitä.

Suuremmissa taloissa (joissa on suurempi energiantarve) investointikin on suurempi. Vastaavasti saneerauskohteiden investointi on suurempi kuin uudistalojen kohdalla. Maalämpöinvestointi uuteen 150 m2:n taloon on noin 12 000-16 000 €.

Toisaalta auringon energiaa kannattaa hyödyntää myös passiivisesti lämpönä huomioimalla auringon säteilyn lämmitysvaikutus rakennusten suunnittelussa ja sijoittelussa, jolloin voidaan vähentää tilojen lämmitystarvetta. Tämä voidaan ottaa kunnan toiminnoissa huomioon niin oman rakentamisen suunnittelun ohjauksessa kuin rakennusvalvonnan uudisrakentajille antamassa ohjauksessa.