Siirry sisältöön

27 hakutulosta

Edellytyksenä on, että rakennuksen lämmitys ei ole ollut päällä. Yli kymmenen asunnon asuinrakennuksessa satunnaisten poissaolojen aiheuttamat poikkeamat ovat keskimääräisen kulutuksen kannalta yleensä pieniä.
Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys asuinkerrostaloissa. ................................. 31 Taulukko 24. Energiatehokkuuden parantaminen ja vähähiilinen lämmitys ei-asuinrakennuksissa............................. 32 Taulukko 25.
58% 24% Muu 13% 3% Liikenne Lämmitys Sähkönkäyttö Yhdyskuntajäte Palvelurakennusten energiatehokkuus - Palvelurakennusten energiatehokkuus paranee uudis- ja peruskorjauksen kautta, jo useana vuonna kaupungin omat hankkeet on toteutettu kansallista määräystasoa energiatehokkaampina (mm. päälämmitysjärjestelmäksi valitaan lämpöpumpputekniikka aina kun se on teknisesti mahdollista ja tma
Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys, liikenne ja teollisuus. Noin 30 % alueen rakennuskannasta on kaukolämmössä, joka tuotetaan lähes täysin uusiutuvilla energialähteillä (puupolttoaineilla). Kiinteistökohtainen lämmitys kattaa suurimman osan rakennuskannasta ja siinä käytetään yhä öljyä ja sähköä.
Sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö - Lämmitys - lämmin käyttövesi 5200 kWh 10500 kWh 3800 kWh eli 5,2 MWh eli 10,5 MWh eli 3,8 MWh Keskimäärin sähkölämmitteisen omakotitalon sähkönkulutus jakautuu seuraavasti: - Taloussähkö 28 % - Lämmitys 52 % - Lämmin käyttövesi 20 % 3.1 Lähtötiedot Energiantuotannon ja -käytön nykytilaa arvioitaessa on käytetty lähtötietoina kaupungilta
Koulun oppilasmäärän kasvun ansiosta koulua laajennettiin myös 1997. 42 Honkolan koulu lämmitys oli öljyllä ja koulun lämmitys on 320 MWh vuodessa. Honkolan koulu on öljylämmityksellä edelleen vuonna 2018. Honkolan koulun lämmityksestä on tällä hetkellä pyydetty tarjouspyynnöt ja uusi lämmitysjärjestelmä päätetään, kun tarjoukset tulevat.
Näitä neljää säämuuttujaa painotettiin sen mukaan, kuinka paljon ne vaikuttavat Suomessa rakennusten lämmitys- ja jäähdytystarpeeseen. Tyypilliselle uudelle pientalolle ja toimistorakennukselle tehdyt simuloinnit osoittivat, että lämmitys- ja jäähdytystarpeen kannalta tärkein säämuuttuja on ulkoilman lämpötila, mutta kesällä auringon säteilyn vaikutus on suunnilleen yhtä suuri.
Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa
Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä
Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.