Aurinkokeräimet (sähkö ja käyttöveden lämmitys) Automaatio- ja ohjausjärjestelmien lisääminen sekä tasapainotus ja säätö lasketaan toteutuneisiin kustannuksiin Kokonaisuuden suunnittelukustannukset kuuluvat tuen piiriin Muut tässä mainitsemattomat ja myös innovatiiviset ratkaisut joilla on merkitystä kokonaisuuteen Pienimuotoinen tuulivoima voi olla riskillinen tuettava, koska se saattaa

Tarkasteltava energiankulutus ● Rakennusten lämmitysenergiankulutukseen kuuluu tilojen lämmittämiseen ja jäähdytykseen, käyttöveden lämmitykseen sekä ilmanvaihtoon kuluva energia ● Sähkö sisältää: • Suoran sähkölämmityksen • Lämpöpumppujen kuluttaman sähkön • Lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmien sähkön ● Laskelmassa ei ole mukana muiden sähkölaitteiden tai valaistuksen kuluttamaa sähköä

PK13 kiertovoitelujärjestelmän öljysäiliö lämmitys PK13 kiertovoitelukeskuksen höyrylämmitys PK84 lisälämmösiirrin PK8 ilmastoinnin lämmönsiirrin PK8 viirakaivon lämmitys PK8 rintatelan suihkujen lämmönvaihdin PK8 höyrylaatikko PK8 kiertovoitelujärjestelmän öljysäiliö lämmitys PK8 kiertovoitelukeskus separaattorin lämmitys PK8 konekalanterin lämmönsiirrin PK8 taskutuuletus lämmönsiirtimet

Lämmitys voi perustua vesikiertoiseen lämmitykseen, ilmalämmitykseen tai suoraan sähkölämmitykseen. Lämmitystavasta saa kuvaa Seutu-CD –aineistoon perustuvasta analyysista. Taulukossa 9 ja kuvassa 13 on esitetty tietoja eri lämmitysmuotojen yleisyydestä Vantaalla.

Suurimman osan alueen energiankäytöstä muodostavat rakennusten lämmitys (52 %) ja tieliikenne (20 %). Rakennusten lämmityksessä on vielä merkittävä määrä öljy- ja sähkölämmitystä. KUVA 10. Jyväskylän energiatase 2014 15 KUVA 11.

Mustolan ja Pelkolantien lämpölaitosten lämpöverkot (Lappeenrannan energia 2018d) 3.5 Kiinteistöjen lämmitys 3.5.1 Rakennuskanta Lappeenrannan alueen kiinteistöjen päälämmitystapa kiinteistöjen lukumäärän mukaan vuonna 2016 on esitetty taulukossa 10. Taulukossa esitetyissä luvuissa ei ole mukana vapaa-ajan asunnot, joissa osassa voi olla lämmitys.

Uudenmaan rakennukset käyttötarkoituksen, valmistumisvuoden, lämmitysaineen ja –tavan mukaan 31.12.2004- [URL] http://www.aluesarjat.fi/ Bergman, 2017. Kilpilahden nettosähkönkulutus vuonna 2015. [Email] Energiateollisuus, 2016a. Sähkönkäyttö kunnittain 2007-2015.

Höyry LÄMMITYS 27.12.2010 08.00 L. Lauhde AJOLLA KUNTO/ HUOM.

Energiatodistuksissa selvitetään ko. rakennuksen rakenteiden kunto, U-arvot: seinät, ikkunat, ovet, yläpohjat, alapohjat, ilmanvaihto, lämmitys. Lisäksi Energiatodistuksessa annetaan suosituksia, miten ko. kiinteistön energiatehokkuutta voitaisiin parantaa.

Työ tehdään toisin sanoen alhaalta ylöspäin suuntautuvana prosessina, jolloin ensin laaditaan sektorikohtaiset suunnitelmat (liikenne, maatalous, rakennusten lämmitys, jätehuolto, fluoratut kasvihuonekaasut eli F-kaasut, työkoneet).