Sähkölämmitystä taas käytetään etenkin pien- ja rivitaloissa (75 % kulutuksesta), sekä liike-, liikenne- ja teollisuusrakennuksissa (18 % kulutuksesta). 13 10 % 15 % Asuinrakennukset Kunta ja julkiset palvelut Yksityinen palvelusektori 12 % 63 % Teollisuus KUVA 10.

Öljylämmitystä käytetään paljon myös rivitaloissa, asuinkerrostaloissa sekä liike- ja teollisuusrakennuksissa. Sähkölämmitystä taas käytetään etenkin pientaloissa, mutta myös rivitaloissa, sekä liike- ja teollisuusrakennuksissa. 12 % Asuinrakennukset 13 % Kunta ja julkiset palvelut Yksityinen palvelusektori 9% 66 % Teollisuus KUVA 12.

Luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta massiivipuurakentamisen tärkeä erityispiirre on eloperäinen hiilivarasto. Asetuksen säännökset tukevat sitä, että rakennuskantaan voitaisiin muodostaa kestävästi kasvava hiilinielu.

Joulukuussa 2014 Jyväskylän kaupunginvaltuusto hyväksyi resurssiviisauden olennaiseksi osaksi uutta kaupunkistrategiaa, tavoitteenaan resurssiviisauden pitkäjänteinen tavoittelu: jätteetön, päästötön ja ylikulutukseton kestävän hyvinvoinnin kaupunki viimeistään vuonna 2050.

Metsäala Kuhmossa, vuotuinen kasvu, kestävät hakkuut ja korjuu keskimäärin. Kuhmon yksityismetsien osalta tilanne on sellainen, että 460 000 kuutiometrin kestävästä hakkuusuunnitteesta on viimeisen kymmenen vuoden aikana hakattu keskimäärin vain 243 000 m3/v, mikä on kestävästä hakkuusuunnitteesta hieman yli 50 %.

Resurssiviisauden tiekartta kytkeytyy myös vuonna 2015 solmittuun YK:n kestävän kehityksen tavoiteohjelmaan, eli Agenda 2030: een. Sen tavoitteena on kestävä kehitys, joka ottaa huomioon niin ympäristön kuin ihmisetkin.

Sähkölämmitteisiä kiinteistöjä oli 2017 Äänekoskella 2 795, joista suurin osa pientaloja, sekä rivitaloja, liike- ja teollisuusrakennuksia. Edellisen katselmuksen teon aikaan sähkölämmitteisiä kiinteistöjä oli 2762. Sähkölämmitys on lisääntynyt 33 kohteessa.

Kohti resurssiviisasta kaupunkia –hankkeessa kaupungin tavoitteena on etsiä keinoja, joilla Lappeenrannasta tulee hiilineutraali ja jätteetön sekä kestävää kulutusta noudattava kaupunki ja jossa kuntalaisten keskuudessa vallitsee kestävä hyvinvointi vuoteen 2050 mennessä.