Ne eivät sovellu pienille yrityksille, joilla ei ole omaa energia-alan osaamista eikä usein tietoa siitä, miten omaa energiankäyttöä voisi tehostaa. Tarvitaan käytännönläheisiä, helposti käyttöönotettavia keinoja seurata ja parantaa omaa energiankäyttöä.

Yhtä oikeaa vaihtoehtoa ei ole, vaan valinta on tehtävä aina kohteen sekä kohteen energiankäytön ja tarpeiden mukaan. Tilalle voidaan laittaa esimerkiksi: maalämpö ilmavesilämpöpumppu pellettilämmitys sähkölämmitys kaukolämpö, siellä missä se on saatavilla. Monesti investointikustannuksiltaan kalliimpi vaihtoehto tuo pienemmät energiakulut ja päinvastoin.

Omilla käyttötottumuksilla voidaan vaikuttaa energiankäyttöön huomattavasti. 22 Lämpötilaseurantamittaukset Liite 5 A 10 ulkolämpötila C B 17 B 25 A13 A3 ulkoilma 5.3.02 0:00 4.3.02 0:00 3.3.02 0:00 2.3.02 0:00 1.3.02 0:00 28.2.02 0:00 27.2.02 0:00 26.2.02 0:00 25.2.02 0:00 24.2.02 0:00 15 13 11 9 7 5 3 1 -1 -3 -5 23.2.02 0:00 26 25 24 23 22 21 20 19 18 17 16 22.2.02 0:00 huonelämpötilat

Ilma-vesi ja ilma-ilma tyyppisten lämpöpumppujen tapauksessa lasketaan aina lisälämmityksen energiankäyttö. Laskennassa otetaan huomioon, että ulkoilmaa lämmönlähteenä käyttävien lämpöpumppujen teho ja lämpökerroin riippuvat olennaisesti ulkolämpötilasta. Lämpöpumppujen SPF-luvut voidaan selvittää rakennuksen tarkastuksen yhteydessä suunnitelmista ja tuotetiedoista.

................................... 11 2.1 Kiinteistökanta; kiinteistömassojen jakautuminen eri rakennustyyppeihin ................. 12 2.2 Teollisuusalueet ............................................................................................................. 13 2.3 Kunnan omistukset alueen energiantuotannossa ......................................................... 14 2.4 Energiankäytön

Lähde: Tampereen teknillinen yliopisto 11 Pientalon energiankäytön kehitys Suomessa (kWh/asuin-m2 vuodessa).

Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella eli E-luvulla kuvataan rakennuksen energiankäytön vaikutuksia ympäristöön ja luonnonvaroihin. E-luvun yksikkö on kilowattituntiE lämmitettyä nettoalaa kohden vuodessa (kWhE/(m2 vuosi)).

Tavoitteena tulisi olla saada aikaan hyvän sisäilman tuottavia ja energiankäytöltään optimoituja tarpeenmukaisesti ohjattuja ilmanvaihtojärjestelmiä. 5 2 MÄÄRITELMIÄ JA KÄSITTEITÄ Tässä oppaassa tarkoitetaan: 1) epäpuhtaudella sisäilmassa olevaa ainetta, jolla voi olla haitallisia terveysvaikutuksia; 2) ilman laadulla sisäilman epäpuhtauksien määrää; 3) ilmavirran suunnitteluarvolla

Energiankäyttöä oli selvitetty, mutta toteutuksia ei oltu tehty suunnitelmallisesti. Perusteelliset energiansäästölaskelmat loivat pohjan toteutukselle Caverion selvitti energiakäytön parantamismahdollisuuksia ja teki investointiesityksen, jossa toteutusratkaisun lisäksi esitettiin energiansäästölaskelmat ja hankkeen kannattavuustarkastelut.

Tavoitteena oli tarkastella rakennusten energiatehokkuusdirektiivin lähes nollaenergiatalon merkitystä rakennusten energiankäytön ja uusiutuvan energian mitoituksen ja tuotannon kannalta. Tehdyn selvityksen perusteella Pitkämäen lämpöhuollon tulisi perustua joko maalämpöön tai kaukolämpöön.