Energiatodistuksen ostoenergiakulutukseen lasketaan ilmalämpöpumpun sähkönkulutus. Jäähdytysjärjestelmä: Jäähdytysjärjestelmän jäähdytyskauden painotettu kylmäkerroin. • Kuvaa jäähdytysjärjestelmän hyötysuhdetta.

Saattolämmityksen lämpöenergiahäviö voidaan laskea myös liitteen 5 kohdan 4.2 menetelmin. 6.2.2 Apulaitteiden sähkönkulutus LKV-jakeluverkoston kiertojohdon kiertovesipumppujen sähkönkulutus lasketaan soveltaen liitteen 5 menetelmiä. 6.3 LKV varastointi Lämpimän käyttöveden varastojen lämpöhäviö lasketaan liitteen 3 mukaisesti.

Saattolämmityksen lämpöenergiahäviö voidaan laskea myös liitteen 5 kohdan 4.2 menetelmin. 6.2.2 Apulaitteiden sähkönkulutus LKV-jakeluverkoston kiertojohdon kiertovesipumppujen sähkönkulutus lasketaan soveltaen liitteen 5 menetelmiä. 6.3 LKV varastointi Lämpimän käyttöveden varastojen lämpöhäviö lasketaan liitteen 3 mukaisesti.

Lappeenrannan kaupungin sähkönkulutus vuonna 2016 Kiinteistötyyppi Sähkönkulutus [MWh] Kiinteistöjen sähkönkulutus (myös lämmitys) 36 066 Katu- ja muu ulkovalaistus 7 500 Liikennevalot 310 Jätevesipumppaamot ja laitokset 2 285 Käyttöveden tuotanto 3 403 Yhteensä 49 564 3.4 Lämmöntuotanto Lappeenrannan Energian keskustaajaman alueella on yksi suuri kaukolämpöverkko, jonka alueella on

Nyt vuodelle 2020 arvioitujen PEF-kertoimien suhde on 20 %. 32 Taulukko 21 Kaukojäähdytyksen valtakunnallinen PEF-keskiarvo vuonna 2020 Lämpöpumppu Vapaajäähdytys 72 GWh Kompressori Yhteensä/ Keskiarvo1 Tuotanto 178 GWh 34 GWh 283 GWh Verkostohäviö 1% 1% Pumppauksen sähkönkulutus 5% 5% 5% COP 5,0 5,0 Sähkönkulutus (pumppaus + LP 45 GWh 4 GWh 9 GWh 57 GWh tai kompressori Sähkön PEF,

Sähkönkulutus 2013 2014 30,1 45,8 35,4 29,1 47,4 40,9 Kokonaiskulutus GWh Raitioliikenne Metroliikenne Junaliikenne 7 Junaliikenne on vähäpäästöistä ja energiatehokasta. HSL:n lähijunaliikenne kulkee uusiutuvalla sähköenergialla. Junien täyttöasteella on matkustajaliikenteessä keskeinen vaikutus matkustajakohtaiseen energiatehokkuuteen.

Lämmitysjärjestelmän energiankulutus lasketaan lämmitysenergian nettotarpeesta ottamalla huomioon järjestelmähäviöt ja muunnokset sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus.

Energiankulutusta kuvaavien tunnuslukujen, esimerkiksi sähkönkulutus tuotettua ateriakiloa, yhtä annosta tai ruokailijaa kohden, avulla päästään energiatehokkuuden seurannassa, tavoitteiden asettamisessa ja vaikutusten arvioinnissa hyvinkin tarkalle tasolle. Vedenkulutuksen seurannassa kannattaa edetä samoin erottamalla vähintään astianpesun kulutus kokonaiskulutuksesta.

Lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen laskennassa otetaan huomioon lämmönjaon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, lämmön luovutuksen häviöt, lämmitysenergian tuoton häviöt ja muunnokset, lämpimän käyttöveden siirron ja kiertojohdon häviöt rakennuksen sisä- ja ulkopuolella, varastoinnin häviöt sekä lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus.

Sen laskennassa huomioidaan ulkovaipan rakenteiden pinta-alat, kylmäsillat ja U-arvot, ikkunoiden ilmansuunnat, lämmöntalteenoton vuosihyötysuhde, tilojen, ilmanvaihdon ja käyttöveden lämmityksen hyötysuhteet sekä teknisten järjestelmien, kuluttajalaitteiden ja valaistuksen sähkönkulutus.