hintoja ja tuomaan joustavuutta sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään.

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa. F O 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. S S I 2. 3. L Ä M M I L I N E N A U R I N K O I N V E S I R I I 4. 5. T U U 6. S I E R G I A P A N E E L I T T T Ä Ä U T A K K I I T T A R I E N E R G I A L Ä M P Ö T I L A S A M M I T Y S E N E R G I C H P 8. U N L 7. 9. U E U L Ä M M T U V A 10. 11. S A U N O M I N E N 12. R U O K A H Ä V I 13.

Ylijäämälämpöä on mahdollista muuttaa sähköksi erilaisten tekniikoiden avulla.

Toiseksi suurin energiamuoto elintarviketeollisuudessa on sähkö.

Yhteenveto paineilman energiankulutuksesta ja säästötoimenpiteiden vaikutuksista sähkön, lämmön ja veden kulutukseen.

Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b. Lisätietoa ja vinkkejä sähkönkäytön tehostamiseen kotona.

Tähän tarkoitukseen lämpöpumput ovat potentiaalinen ja kilpailukykyinen vaihtoehto, koska lämmön hinta on tällä hetkellä suhteessa kalliimpaa kuin sähkö. Teollisuudessa lämpöpumput otettiin käyttöön 1970- ja 1980-luvuilla, lähinnä öljyn hinnannousun seurauksena.

Laskelmissa on käytetty kustannuslajikkeiden hintatietoina biopolttoaineelle 20 €/MWh, kivihiilelle ja turpeelle 15 €/MWh, sähkölle 80 €/MWh sekä päästöoikeudelle 12 €/t hintatasoa. Päästöoikeuden todellinen vallitseva hintataso on alhaisempi, mutta laskelmissa on oletettu siinä olevan hintapaineita.

Parempi  pumppu  olisi  säästänyt  sähkössä  n.  900 €  vuodessa  ja  sen  käyttöaikana säästöä olisi kertynyt n. 9 000 €. 

Sähköllä saattolämmitystä voidaan myös tuottaa kohteisiin, joiden haluttu lämpötila on jopa 600 °C. On huomattava, että korkeissa lämpötiloissa kustannukset nousevat myös merkittäviksi. Sähkösaaton etuna on sähkösaaton suhteellisen alhainen hinta, verrattuna toisiin saattolämmitysmuotoihin. Toinen vaikuttava asia on sähkösaaton tuotevalikoiman kasvaminen.