Laitevalmistajan arvot voi olla huomattavasti parempia kuin D5:n antamat arvot. 2.2 Poistoilmalämpöpumppu Poistoilmalämpöpumpun laskennassa voidaan käyttää D5:n taulukon 6.14 SPF-lukuja ja D5:n taulukon 6.11 tuotto-osuuksia. Taulukko 6.14. Poistoilmalämpöpumppujen tilojen ja käyttöveden lämmityksen yhteisiä SPF-lukuja poistoilman lämpötilan ollessa 21 °C.

JVA:n sähkölämmitteiset kohteet, niiden lämmönkulutus ja arvioitu ilmalämpöpumpun investointikustannus kaikille huoneistoille JVA:n kerrostalojen lämmön talteenotto poistoilmalämpöpumpuilla Poistoilmalämpöpumput ovat usein kannattava keino tehostaa suurten asuinrakennusten lämmitysenergian käyttöö.

Poistoilman lämmöllä lämmitetään tuloilmaa tai siirretään poistoilmalämpöpumpulla lämpöä esimerkiksi käyttöveteen. Lämmöntalteenotto edellyttää rakennuksen ilmatiiveyttä.

Jos useamman huoneiston ilmanvaihto on järjestetty yhtä kanavaa myöten ulos, on ilmastoinnin kautta karkaavan lämmön talteenotto järkevä toteuttaa poistoilmalämpöpumpulla.

Vaikka kyseisissä kohteissa asukkaat maksavat itse sähkön, voivat ilmalämpöpumput mahdollistaa korkeamman kiinteistön arvon ja vuokratulot, kun asumiskustannukset pienenevät. 31 PVA:n kerrostalojen lämmön talteenotto poistoilmalämpöpumpuilla Poistoilmalämpöpumput ovat usein kannattava keino tehostaa suurten asuinrakennusten lämmitysenergian käyttöä.

Poistoilmalämpöpumpuilla otetaan lämpö talteen rakennuksen poistoilmasta ja puhalletaan se takaisin rakennukseen. Poistoilmalämpöpumpulla saatava teho ei ole siis riippuvainen ulkoilman lämpötilasta.

Potentiaalisia Vantaalle soveltuvia lämpöpumppuratkaisuja ovat ilmalämpöpumput, maalämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput, joita voi soveltaa sekä yksityisissä että kaupungin kiinteistöissä. Myös aurinkosähkössä ja –lämmössä on merkittävää potentiaalia. 1 Tilastokeskus, Väestörakenne 31.12. 2 Vantaan väestö 2017/2018 1 Rejlers Finland Oy MiH, VSa Vantaan kaupunki 31.05.2019 Kuva 1.

Poistoilman energialla lämmitetään tuloilmaa tai siirretään poistoilmalämpöpumpulla lämpöä esimerkiksi käyttöveteen. Lämmöntalteenotto edellyttää rakennuksen ilmatiiveyttä.

Vesikiertoisiin lämpöpumppuihin luetaan maalämpöpumput, ilma-vesilämpöpumput ja osa poistoilmalämpöpumpuista. Valtaosa tästä ryhmästä on maalämpöpumppuja, jotka yleistyvät tällä hetkellä todella nopeasti. Maalämmön osuus pientalojen lämmityksestä on lähes 6 % [Grönfors 2012].

Ilma-vesilämpöpumpulla ei tarkoitettaisi ilmanvaihdon poistoilmalämpöpumppua. 34 §. Energiaselvitys. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan rakennusta suunniteltaessa olisi laadittava energiaselvitys.