Sähkö: ____________MWh Kaukolämpö: ____________MWh Polttoaineet: ____________MWh Mikä:________________________________ Muu: ____________MWh Energiatiedot: (Kunta täyttää tarjouspyyntö- tai tukihakemusvaiheessa) Onko alueella sähkön erillistuotantoa? Kyllä (2) Ei (0) Ei tietoa (0) Onko alueella kauko-/aluelämmön tuotantoa?

hintoja ja tuomaan joustavuutta sähkö- ja kaukolämpöjärjestelmään.

Hankinnassa huomioitavaa:       pesuajan säätömahdollisuus  vähemmän likaisia astioita voidaan pestä lyhyemmällä pesuohjelmalla, jolloin säästyy aikaa, vettä ja energiaa käytönohjausjärjestelmä, joka pysäyttää koneen, mikäli pesulohkossa ei ole koreja  vähentää veden-, sähkön- ja pesuaineenkulutusta, ei hukkakäyntiä lämmöntalteenotto  säästää sähköä aikaohjattu astioiden palautusyksikön

Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Kaukolämmön kulutus ennen Hybridiä 1500 MWh Kaukolämmön kulutus asennuksen jälkeen 442 MWh Sähkön kulutuksen lisäys 173 MWh Kokonaisenergian säästö -58 % Säästö 41450 €/v CASE: As Oy Leikkipolku, Kouvola • Asennettu poistoilmasta lämpöä talteen ottava • kokonaisjärjestelmä 2015. • Rakennettu -73, 60 asuntoa • ja kolme rappua.

Päästölaskennassa käytetään sähkön osalta Suomen valtakunnallista sähköntuotannon kasvihuonekaasujen päästökerrointa CO2data-palvelusta ja kaukolämmön osalta kaukolämpöyhtiökohtaista hyödynjakomenetelmällä laskettua kasvihuonekaasujen päästökerrointa.

kohtaan (kysely) • Autopaikkojen nykytilanne ja omistusmuoto • Kiinteistön sähköjärjestelmän tilanne Kartoituksia tekevät esim. sähköyhtiöt ja muut latausjärjestelmiä toteuttavat tahot • Verkossa tehtävä selvitys – hyvä aivan alkuvaiheen kartoitukseen • Yleensä käynti kohteessa on suositeltava Yhtiöhallintaiset autopaikat Hankkeen tyyppi Päätöksenteko Rakentaminen Huolto- ja ylläpito Sähkö

Tällä mitataan sähkön käyttöä taloissa. F O 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. S S I 2. 3. L Ä M M I L I N E N A U R I N K O I N V E S I R I I 4. 5. T U U 6. S I E R G I A P A N E E L I T T T Ä Ä U T A K K I I T T A R I E N E R G I A L Ä M P Ö T I L A S A M M I T Y S E N E R G I C H P 8. U N L 7. 9. U E U L Ä M M T U V A 10. 11. S A U N O M I N E N 12. R U O K A H Ä V I 13.

Ylijäämälämpöä on mahdollista muuttaa sähköksi erilaisten tekniikoiden avulla.

. • Ko. kohteiden vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on yhteensä 240 GWh, josta lämmön ja polttoaineiden osuus on 44 % ja sähkön osuus noin 56 %. • Yhteensä vuosina 1992-2016 on vastaavia pk-sektorin kohteita katselmoitu 628, joiden yhteinen vuotuinen kokonaisenergiankäyttö on 2 120 GWh. • Lämpöenergian ja polttoaineiden säästöpotentiaali on näissä kohteissa ollut keskimäärin 25 % (n.