Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

...... 6 2.1 Rakennuksen tiedot ................................................................................................................................ 6 2.2 Laskentasuureet ...................................................................................................................................... 7 3 Kuluttajalaitteiden, valaistuksen ja ilmanvaihdon puhaltimien sähkönkulutus

Martinlaakso 2 ja 4, Martinlaakso 1 on muunnettu biovoimalaksi, mutta ei se näy vielä vuoden 2017 luvuissa. 3.2.3 Sähkönkulutus Energiateollisuuden tilastojen mukaan Vantaan sähkönkulutus oli vuonna 2017 1930 GWh. Kulutetusta sähköstä noin 28 % oli tuotettu Vantaalla ja noin 72 % oli tuontisähköä. Sähkönkulutuksen jakaantuminen sektoreittain Vantaalla on nähtävissä kuvasta 9.

Vuotuinen sähkönkulutus on 20-22 000 kWh. Lämmitysmuotona on 3 m 3 varaajaan kytketty vesikiertoinen lattialämmitys. Varaajalla lämmitetään myös käyttövesi. Varaaja lämpiää yösähköllä. Lisälämmityksenä on poltettu myös puuta takassa ja kiukaassa. Kannattaako nykyinen varaaja säilyttää vai olisiko maalämpö tai ilma-vesi -lämpöpumppu parempi vaihtoehto?

E-lukulaskennassa valaistuksen sähkönkulutus lasketaan asetuksen uuden rakennuksen energiatehokkuuden mukaisesti. Oppaan rakenne on esitetty kuvassa 1. 1. Johdanto 2. Määritelmiä ja käsitteitä 3. Asetukset ja ohjeet 4. Valaistuksen tehontiheyden ja ohjauksen huomioiminen E-lukulaskennassa 5. Laskentaesimerkit Kuva 1.

ZETVESF LOPPURAPORTTI 56 SÄHKÖJÄRJESTELMÄ VUONNA 2030 Kaikille skenaarioille yhteiset lähtöoletukset Sähkönkulutus Suomen vuotuisen sähkön kulutuksen vuonna 2030 arvioidaan olevan 95 TWh. Tätä profiilia käytetään mallinnuksen pohjana. Profiili on siis kulutus ilman kysyntäjoustoa.

Lämmön tuottojärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus Lämmitysjärjestelmän apulaitteiden sähkönkulutus muodostuu lämmönjaon ja luovutuksen apulaitteiden (kuvattu edellä kohdassa ”Tilat”) ja tuoton apulaitteiden sähkönkulutuksesta.

Lisäksi lasketaan PILP:n kompressorin sähkönkulutus lämmityskaudella. Sähkönkulutus pienentää rakennuksen muuta lämmitystä. Laskentaa ja tuloksia havainnollistetaan PILP-laskimessa pysyvyyskäyräkuvilla ja niissä esitetyillä lämmityskauden energiankulutustiedoilla, joita tarvitaan poistoilmalämpöpumpun lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen määrittämiseen.

Alueen sähkönkulutus on viime vuosina laskenut etenkin teollisuuden pienentyneen kulutuksen myötä.

Vuositasolla sähkönkulutus on pysynyt edellisvuoden tasolla. Paineilman tuotannon ja käytön vuotuiset kustannukset vuodelta 2004 on esitetty taulukossa 5. 46 Taulukko 5. Paineilman kustannukset 2004.