Siirry sisältöön

44 hakutulosta

tytäryhtiöiden investointien merkitys kasvaa kuntakonserneissa • Suunnitelmallinen kiinteistönpito vaikeutuu (ml. energiatehokkuus) EED-alatyöryhmä, artiklat 5 ja 6 600 510 500 447 408 402 414 421 366 370 368 370 46 45 50 55 55 44 59 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 411 408 400 300 346 381 397 327 200 100 80 0 Lämmitys • Kunta-alan energiatehokkuussopimuksen piirissä n. 4/5 kuntien energiankäytöstä
Toimintatapojen muutosten jälkeen kannat‐ tavien energiankäyttöä tehostavien toimenpiteiden läpimenoaika lyheni puolella.  Uutta tehostamispotentiaalia löytääkseen ryhmä perusti useita osaprojekteja, jotka tuotti‐ vat jatkuvasti uusia energiantehostamisideoita. 
Energiankäytön tehostamistoimenpiteet eivät saa heikentää kiinteistöjen olosuhteita (esim. hiilidioksidi, kosteus, paine-ero jne). Edellä mainitut hinnat ja takaisinmaksuaika tarkistetaan sopimuksen jälkeisen toteutussuunnittelun yhteydessä. Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta.
Vaikutus energiankäyttöön on lämmön talteenotolla varustetussa perusomakotitalossa n. 900 kWh/a ja ilman lämmön talteenottoa n. 1 100–1 500 kWh/a riippuen talon koosta ja asumistilanteesta. Neliasentoisessa ilmanvaihtokoneessa asentojen suositeltavat käyttötavat eri asumistilanteissa ovat seuraavat: Asento 1 • poissaoloasento, kun asunto on tyhjillään • huom!
Paineilma-analyysin mittaukset Paineilma-analyysin aikana tehtävien mittausten tarkoituksena on luoda kokonaiskuva ja pohja paineilmajärjestelmän energiankäytön ja energiatehokkuuden arvioimiseksi sekä mahdollistaa johtopäätösten teko toiminnan tehostamiseksi.
Toimijalla on oikeus olla yhteydessä tilaajan järjestämään kiinteistönhoitoyritykseen selvittäessään kohteiden käyttöä pyrkiessään ohjaamaan energiankäyttöä. Puitesopimuksessa on edellytetty, että energiansäästö toteutetaan olosuhteita heikentämättä. Viivästyssak ko Viivästyssakot sovitaan kohteittain, määritelty puitesopimusohjelmassa.
Energiakatselmuksessa kylmäjärjestelmät tarkastellaan yhtenä energiankäytön osatekijänä, jolloin tarkastelujen syvyystaso ja painoarvo määräytyvät kokonaisenergiankäytön ja säästömahdollisuuksien muodostaman kokonaisuuden perusteella.
Ne eivät sovellu pienille yrityksille, joilla ei ole omaa energia-alan osaamista eikä usein tietoa siitä, miten omaa energiankäyttöä voisi tehostaa. Tarvitaan käytännönläheisiä, helposti käyttöönotettavia keinoja seurata ja parantaa omaa energiankäyttöä.
Projektin yhteydessä on tehty vuonna 2010 syksyllä yksityiskohtainen höyry- ja lauhdejärjestelmän energiankäytön tehostamisselvitys yhdellä paperitehtaalla.