Penttilänranta on Joensuun kaupungin omistuksessa, samoin kuin Näädänkadun tontti. Kaupungin kanssa onkin sovittu, että Näädänkadun tontti vaihdetaan tonttiin Penttilänrannassa. Joensuun Elli saa vaihdossa arvokkaamman tontin ja kaupunki hyötyy Näädänkadun tontista kaavamuutoksen jälkeen, myydessään uudelleenkaavoitetut rivitalo- ja omakotitalotontit eteenpäin.

Rakennustoiminnan riskejä voivat olla mm. autonosturien käyttö ahtaalla tontilla. Riskejä ovat myös työturvallisuutta vaarantavat seikat, jotka eivät ole itsestään selvyyksiä määräysten perusteella (kuten lähistöllä olevat jännitelinjat ym.). Tonttiin liittyvistä työturvallisuustekijöistä yleisimpiä ovat selvitys kaapeleista ja putkistoista sekä tontin kantavuustiedot.

Alueen sijainti keskustan välittömässä läheisyydessä tarjoaa erinomaisen mahdollisuuden elää, toimia ja liikkua kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteen palveluita käyttäen.

SIJAINTI JA KÄYTTÖÖNOTTOPÄIVÄ Osoite Pos�numero Pos�toimipaikka Rakennustunnus Kiinteistötunnus Käytöönotopäivä/-vuosi LAAJUUS Kerrosala (m2) Asuinpinta-ala (m2) Kokonais�lavuus (m3) TONTTI Pinta-ala (m2) Omistus Kaukolämpöliitymä Sähköliitymä Vesijohtoliitymä Oma kaivo Jätevesijärjestelmä 1 Jätevesijärjestelmä 2 Salaojat Perusvesipumppaamo Jätevesipumppaamo MOTIVA OY | PIENTALON HUOLTOKIRJA

Mikäli työalueen kokoa tai sijaintia ei tunneta, tulee työalueeksi valita koko se alue, jolla työtehtävä voidaan suorittaa.

Vaakakeräysjärjestelmästä poiketen lämpökaivoon perustuva maalämpöjärjestelmä sopii myös pienemmille tonteille. (Motiva 2018d.) Kaupungin rakennusmääräysten ja muiden maalämpöjärjestelmien rakentamista ohjaavien sääntöjen lisäksi seuraavat ympäristöministeriön ympäristöoppaan ohjeetäisyydet olisi kuitenkin huomioitava lämpökaivon sijaintia valitessa (taulukko 30).

Jos tontit ovat pieniä niin välimatkat tärkeisiin kohteisiin pysyvät pieninä, mutta pienet tontit eivät ole paras vaihtoehto ilmastonmuutoksen myötä kasvaviin sademääriin ja tarpeeseen sitoa hulevesiä maastoon.

Suojeltuja rakennuksia on purettu ja siirron jälkeen rakennettu uudelleen samaan paikkaan tätä varten myönnetyllä poikkeamispäätöksellä, joka on kattanut myös muita ko. tontilla tehtäviä rakentamistöitä. Muina huomioina tuotiin esiin: Tapaukset ovat olleet harvinaisia.

Jämsän vaakuna ja sijainti KUVA 3. Jämsän energiatase 9 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet Kuvassa 3 esitetään yhteenvetona uusiutuvien energialähteiden nykykäyttö ja todetut lisäämismahdollisuudet. Jämsän alueen rakennusten lämmityksen öljyn kulutus on 90 GWh vuodessa. Tämä voidaan periaatteessa korvata kokonaan puupolttoaineilla ja lämpöpumpuilla.

Polttopuuvaraston sijainti tontin rajasta asettaa paloteknisiä vaatimuksia. Näissä vaatimuksissa voi olla paikkakuntakohtaisia ja korttelikohtaisia eroja. Polttopuun väliaikaisessakin säilytyksessä on otettava huomioon mahdolliset paloturvallisuusriskit. Rakennusten seinustoilla ei saa säilyttää polttopuuta.