asumisen ja tutkimusta eri näkökannoilta • Vaihtoehtoiset tulevaisuudet ja elämänmuodot – Nuorten kiinnostus kierrättämiseen, omavaraisuuteen ja jopa niukkuuteen – miten tämä muuttaa vaatimuksia • Pehmeä teknologia ja sen tutkimus ja kehittäminen – Kulttuuriperinnön merkitys ihmisten hyvinvoinnille ja kestävyydelle – Energiatehokas painovoimainen ilmanvaihto • Uudet teknologiat • Ilmastonmuutos

Ilmastonmuutos, monimuotoisuuden häviäminen ja kriisitilanteet voivat heikentää Suomessakin ruokaturvaa merkittävästi. Hyvällä huoltovarmuudella turvataan kriisitilanteiden edellyttämä ruoantuotannon omavaraisuus.

Suomen tavoitteena on, että ilmastonmuutos ei heikennä liikenteen ja viestinnän nykyistä palvelutasoa. Liikenne- ja viestintäministeriö päivittää infrastruktuurin rakentamista, hoitoa ja ylläpitoa koskevat ohjeensa sekä laatii toimintasuunnitelmat poikkeustilanteita varten.

Noudettu osoitteesta Pääkaupunkiseudun ilmastoindikaattorit 2017: https://www.hsy.fi/fi/asiantuntijalle/ilmastonmuutos/hillinta/seuranta/Documents/Paakau punkiseudun-ilmastoindikaattorit-2017.pdf HSY. (2019). HSY: Ilmastotyön askelmerkit - muuttuva metropoli.

Väestönkasvu, ilmastonmuutos ja raaka-aineresurssien riittävyys pakottavat teollisuuden toimijoita miettimään materiaaleja ja tuotantomuotoja, joilla myös tulevaisuudessa toiminta voidaan turvata. Toiminnan tehostamisen ja kilpailukyvyn säilymisen kannalta hukkaenergian- ja materiaalien kierrättäminen on tarpeellista.

Viime vuosina pientalojen energia-asioiden tarkastelussa otetaan huomioon myös ympäristöasiat, erityisesti ilmastonmuutos ja koko elinkaaren ympäristökuormitus. Pientalon koko elinkaaren ympäristökuormituksesta 80 – 90 % aiheutuu käytön aikaisesta energiankulutuksesta. Energiatehokas talo kuluttaa energiaa ja kuormittaa ympäristöä puolet vähemmän kuin tavallinen talo.

Ilmastonmuutos on yksi Arkkitehtuuripoliittisen ohjelman (Apoli2020) 22 viidestä teemasta. Muita teemoja ovat yhdenvertaisuus, talous, merkitys ja koulutus. Globaalien kysymysten ohella arkkitehtuuripoliittisella ohjelmalla on kohteena korjausrakentamisen strategiassa tunnistetut toimintaympäristöä muuttavat tekijät, kuten väestön ikääntyminen ja aluekehitys.

Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää metsien kasvua, mutta toisaalta myös metsiin kohdistuvia erilaisia tuhoja, joilla on kasvua vähentävä vaikutus. Energia- ja ilmastostrategia pohjautuu hakkuukertymäskenaarioon, jossa runkopuun vuotuisen kokonaiskertymän arvioitiin nousevan vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v.

Ilmastonmuutos todennäköisesti lisää metsien kasvua, mutta toisaalta myös metsiin kohdistuvia erilaisia tuhoja, joilla on kasvua vähentävä vaikutus. Energia- ja ilmastostrategia pohjautuu hakkuukertymäskenaarioon, jossa runkopuun vuotuisen kokonaiskertymän arvioitiin nousevan vuoteen 2035 mennessä tasolle 79 milj. m3/v.

Kerrostalon ilmastonmuutos – KIMU -projektissa (Kimu 2011) tarkasteltiin korjaushankkeen toteutustapoja asunto-osakeyhtiöiden kannalta. Yleensä taloyhtiöiden korjaushankkeet toteutetaan pääurakkamuotoisina, jolloin taloyhtiö siirtää vastuun hankkeen tehtävien suorittamisesta urakoitsijalle toteutussuunnittelun jälkeen.