Laskelmissa oletetaan, että rakennusten käyttö ja energiankulutus säilyvät nykyisenlaisina. Lisäksi takaisinmaksuajat on laskettu olettaen ne korottomiksi.

Lämpimän käyttöveden energiankulutus on 6688,5 kWh/a eli 45,5 kWh/(m2, a). Yhteensä nämä tekevät 27665,4 kWh/a eli 188,2 kWh/(m2, a). Kun oletetaan, että poistoilmalämpöpumpun ulospuhallusilman alin lämpötila on -3 °C, niin lämpöpumpun SPF-luku on 2,4 (Taulukko 1).

Tarkastellussa 78 kohteen joukossa oli kymmenen kohdetta, joissa energiankulutus oli hieman kasvanut verrattuna tilanteeseen ennen pumpun asennusta. Muutamassa kohteessa muutos oli vähäinen. Suurimmassa osassa kohteita kokonaisenergian kulutus oli laskenut joko 1000–2000 kWh, 2000–3000 kWh tai 3000– 4000 kWh vuositasolla. 17 kohteessa kulutus oli alentunut 4000 kWh tai enemmän.

Jäähdytysjärjestelmän energiankulutus eritellään eri energiamuotojen osalta. Ilmanvaihtojärjestelmän energiankulutus koostuu puhallinsähköstä ja mahdollisten apulaitteiden sähkönkulutuksesta (pumput, taajuusmuuttajat, säätölaitteet). Tuloilman lämmitys lasketaan lämmitysjärjestelmän energiankulutuksen osana.

Pinch-analyysi soveltuu parhaiten kohteisiin, joissa on • osuuri energiankulutus • jatkuvatoiminen prosessi • hyvä instrumentointi. Pinch-analyysin tulosten luotettavuus heikkenee ja työmäärä kasvaa kohteissa, joissa on • eräprosessit • vaihtelevat tuotteet • huono instrumentointi.

Helsingissä 13.4.2004 Lassin Lämmönselvitys Oy Veikkos Vatten Ab Lassi Lämpö Veikko Vesi 3 Sisällysluettelo Esipuhe 3 1 Yhteenveto energiankulutuksesta ja säästöpotentiaalista 5 1.1 Kohteen perustiedot 5 1.2 Katselmushetken energian ja veden hinnat (tariffit) 5 1.3 Energiankulutus ja säästöpotentiaali 6 2 Lämpö 9 2.1 Lämmitys 9 2.2 Ilmanvaihto 10 2.3 Rakenteet 10 3 Sähkö 11 4 Vesi 13

Yksi laitteiden merkittävimmistä ympäristövaikutuksista on energiankulutus. Nämä laitteet ovat esimerkiksi tietokoneisiin verrattuna yleensä pitkiäkin aikoja lepotilassa (sleep mode). Siksi myös lepotilan aikaiseen virrankulutukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota sekä siihen kuinka nopeasti laite siirtyy lepotilaan.

Tuloilman lämpötilan asetusarvosta ja jälkilämmitysvastuksen/-patterin tehosta riippuen voi lisälämmityksen energiankulutus nousta 320 kWh/a yhtä C-astetta kohden. Arvo pätee, kun sisäänpuhalluslämpötila on huonelämpötilan luokkaa tai yli.

vuotuinen energiankulutus arvioidaan ilmanvaihdon tai ilmastoinnin jäähdytyspatterin vuotuiseen jäähdytysenergiaan Qji, huonelaitteiden jäähdytysenergiaan Qjv sekä jäähdytysjärjestelmän ominaisuuksiin perustuen.

vuotuinen energiankulutus arvioidaan ilmanvaihdon tai ilmastoinnin jäähdytyspatterin vuotuiseen jäähdytysenergiaan Qji, huonelaitteiden jäähdytysenergiaan Qjv sekä jäähdytysjärjestelmän ominaisuuksiin perustuen.