Hankkeet voivat liittyä seuraaviin toimiin: • energia- ja materiaalitehokkaat elinkaariratkaisut rakentamisessa, ml. korjausrakentaminen, sisäilman laatu, rakennusten ilmastokestävyys muuttuvissa olosuhteissa sekä vähähiilisyyden edistäminen olemassa olevaa rakennuskantaa ja muuntojoustavuutta sekä purkumateriaalia hyödyntämällä • energiatehokas puurakentaminen, rakentamisen kestävyys

Pykälän ensimmäisen momentin mukaan laskenta olisi tehtävä laskentamenetelmällä, joka ottaa huomioon vähintään seuraavat tekijät: a) rakennusosien ja niiden liitosten lämpöominaisuudet, rakennuksen ilmanpitävyys, ilmanvaihdon ilmavirta; b) sisäilman lämpötila; c) lämpimän käyttöveden tarve; d) ilmanvaihdon lämmöntalteenotto; e) lämpökuormat henkilöistä, valaistuksesta, sähkölaitteista

Myös oviverhopuhaltimia käytetään usein vähentämään ulkoilman ja sisäilman sekoittumista. Teollisuushalleista voi myös löytyä käytöstä poistettuja vanhoja ilmanvaihtokoneita tai muita käytöstä poistettujen kanavien läpivientejä.

Muut vaatimukset koskivat käytettäviä rakennusmateriaaleja sekä sisäilman laatua. Lisähaasteena oli toimistorakennuksen historiallisesti arvokkaan julkisivun säilyttäminen.

Lämpöpumppu toimii vastaavalla tavalla kerätessään maaperään tai veteen varastoitunutta lämpöä ja siirtäessään sitä sisälle rakennukseen. 4.8.1 Ilmalämpöpumput Ilmalämpöpumppu (ilma-ilmalämpöpumppu) siirtää lämpöenergiaa ulkoilmasta ja luovuttaa sen suoraan sisäilmaan. Ilmalämpöpumppua voidaan käyttää myös sisäilman viilentämiseen.

. − Ts )1,1 (Ts − Tu ) (Qtila + Qiv ) rakennuksen tilojen ja ilmanvaihdon jäähdytyksen nettoenergiantarve, kWh lämpökuormien kuukausittainen hyödyntämisaste, (RakMk D5/2012 luku 5), lämpökuorma, (RakMk D5/2012 luku 5), kWh laskennallinen kuukauden keskimääräinen sisäilman lämpötila (jäähdytyksen asetusarvo), °C sisäilman lämpötila (lämmityksen asetusarvo, yleensä 21 °C), °C ulkoilman

Tilojen lämmönluovutuksen laskennan yleiskuvaus Menetelmän kuvaus Menetelmällä voidaan laskea tilassa olevien lämmittimien (radiaattorit, puhallinkonvektorit, sähköpatterit) aiheuttama lämpöhäviö (lisähäviö ulos lämmittimen takaosasta, sisäilman lämpötilakerrostuneisuuden vaikutus) Menetelmässä on kaksi tasoa: taso 1 mahdollistaa lämpöhäviön laskennan sisäilman pystysuuntaisen lämpötilakerrostuneisuuden

Tilojen lämmönluovutuksen laskennan yleiskuvaus Menetelmän kuvaus Menetelmällä voidaan laskea tilassa olevien lämmittimien (radiaattorit, puhallinkonvektorit, sähköpatterit) aiheuttama lämpöhäviö (lisähäviö ulos lämmittimen takaosasta, sisäilman lämpötilakerrostuneisuuden vaikutus) Menetelmässä on kaksi tasoa: taso 1 mahdollistaa lämpöhäviön laskennan sisäilman pystysuuntaisen lämpötilakerrostuneisuuden

Taulukoissa 1-3 käytettävä lämpöpumppujen nimellisteho φlpn ilmoitetaan standardin SFS-EN 14511-2 mukaisissa testausolosuhteissa ulkoilmalämpöpumppujen osalta ulkoilman lämpötilalla +7°C ja sisäilman lämpötilalla 20°C ta i maalämpöpumppujen osalta keruupiirin paluunesteen lämpötilalla 0°C ja lämmönjakoverkosto n menoveden lämpötilalla 35°C.

Taulukoissa 1-3 käytettävä lämpöpumppujen nimellisteho φlpn ilmoitetaan standardin SFS-EN 14511-2 mukaisissa testausolosuhteissa ulkoilmalämpöpumppujen osalta ulkoilman lämpötilalla +7°C ja sisäilman lämpötilalla 20°C ta i maalämpöpumppujen osalta keruupiirin paluunesteen lämpötilalla 0°C ja lämmönjakoverkosto n menoveden lämpötilalla 35°C.