Aurinkolämmön käyttöä rajoittaa se, että suurin osa auringon säteilystä saadaan silloin kun tilojen lämmitystarve on hyvin vähäinen ja lämpöä tarvitaan rakennuksissa vähiten. Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti - elokuussa.

Näin jäähdytystarvetta sekä lämmitystarvetta samalla laitteella. saadaan korvattua Monesti teollisuuden systeemit, joita lämpöpumput lämmittävät tai viilentävät eivät ole suoranaisesti eristetty prosessi tai tila, vaan virtaava aine.[3] 2.3 Hyötysuhde Lämpöpumppujen tehokkuuden tarkasteluun käytetään yleisen käytännön mukaan lämpökerrointa COP (Coefficient of Performance).

Jakoputkien lämpöhäviöt lämmittävät tiloja ja pienentävät lämmitystarvetta. Riippuen tilojen lämmöntarpeen ja lämpökuormien suhteesta osa lämmönjakoputkiston säätämättömistä lämpöhäviöistä kuitenkin menee hukkaan eli niitä ei voida hyödyntää lämmityksessä. Näin tapahtuu erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin rakennukseen tulee ylimääräistä lämpöä auringon säteilystä.

Jakoputkien lämpöhäviöt lämmittävät tiloja ja pienentävät lämmitystarvetta. Riippuen tilojen lämmöntarpeen ja lämpökuormien suhteesta osa lämmönjakoputkiston säätämättömistä lämpöhäviöistä kuitenkin menee hukkaan eli niitä ei voida hyödyntää lämmityksessä. Näin tapahtuu erityisesti keväällä ja syksyllä, jolloin rakennukseen tulee ylimääräistä lämpöä auringon säteilystä.

Suuruusluokkaisesti arvioiden näiden lämmitystarve olisi noin 3 TWh. Näissä lukemissa ovat toki myös suuryritykset mukana. PK-teollisuudessa on erilaisia toimintoja, joissa syntyy lämpimiä poistokaasuja tai -ilmoja, kuten sahakuivaamot, maalaus- ja lämpökäsittelyuunit, leipomot, pesulat jne.

Aurinkolämmön käyttöä rajoittaa se, että suurin osa auringon säteilystä saadaan silloin kun tilojen lämmitystarve on hyvin vähäinen ja lämpöä tarvitaan rakennuksissa vähiten. Auringon säteily on huipussaan kevät- ja kesäkuukausina, ja suurin osa vuotuisesta säteilyenergiasta (noin 80 %) saadaan huhti elokuussa.

Nykyistä paremmalla ja tehokkaammalla eristyksellä voi pienentää eristettävien laitteiden ja putkistojen lämpöhäviöitä, vähentää prosessien lämmitystarvetta ja parantaa työskentelyolosuhteita sisätiloissa. Eristys vähentää kohteesta ympäristöön siirtyvää lämpöhäviötä, jolloin tarvittavan lämpötilan ylläpitämiseen kuluu vähemmän energiaa.

Normituslämmitystarvelukua (S17) käytetään apuna, jos halutaan verrata testivuoden lämmitystarvetta muiden vuosien tai paikkakuntien lämmitystarpeeseen. Selostus Testivuoden tunnittaiset säätiedot eri säävyöhykkeille on saatavissa esimerkiksi ympäristöministeriön wwwsivuilta. Pohjoinen (P) Luode (Lu) Koillinen (Ko) Länsi (L) Itä (I) Lounas (Lo) Kaakko (Ka) Etelä (E) Kuva L2.1.

Tyypillisesti tarvittava kokonaiskapasiteetti ja huonekohtaisesti tarvittava lämmitystarve alenee. Tämä vaatii lämmönjakojärjestelmän perusasetusten uusimista, jotta pienentynyt energiantarve saadaan hyödynnettyä mahdollisimman hyvin.

Tuloilman lämmitysenergian tarve, joka tässä rakennuksessa merkitsee koneellisen poistoilmanvaihdon korvausilman lämmitystarvetta vaipan läpi ulkoa, on esitetty kuukausikohtaisesti eriteltynä taulukossa 15. Ilmanvaihdon ilmavirtoina käytetään rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 taulukossa 2 esitettyjä ilmavirtoja.