Direktiivin 2 artiklan 2 alakohdan mukaan ”lähes nollaenergiarakennuksella” tarkoitetaan rakennusta, jolla on erittäin korkea energiatehokkuus, sellaisena kuin se on määritettynä liitteen I mukaisesti.

Maankäytön ja rakentamisen suunnittelun ja toteutuksen lähtökohtana on resurssi- ja energiatehokkuus. Energiankulutus on viisasta ja rakennukset ovat energiatehokkaita.

Uusien rakennusten energiatehokkuus on hyvällä tasolla nykyään rakentamismääräysten vuoksi ilman kaavaan liitettyjä vaatimuksia lisäeristyksestä tai tiiviydestä. Ihmisten asuminen lähellä työpaikkojaan ja muita usein vierailtuja yhteiskunnan infrastruktuuria, kuten ruokakauppoja vähentää päästöjä, joten tontteja olisi hyvä tarjota myös kasvukeskuksissa riittävästi.

D1 Kiinteistöjen vesi- ja viemärilaitteistot Määräykset ja ohjeet 2007 muutos 2010 D2 Rakennusten sisäilmasto ja ilmanvaihto Määräykset ja ohjeet 2012 D3 Rakennusten energiatehokkuus Määräykset ja ohjeet 2012 muutokset 2013 Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista (9/2013) D4 LVI-piirrosmerkit Ohjeet 1978 D5 Rakennuksen energiankulutuksen

Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.

Näissä rakennusten kokonaisenergiankulutusta tarkastellaan laskennallisella energialuvulla (E-luku), jonka avulla energiatehokkuus on jatkossa osoitettava. (Suomen RakMK D3 2012.) Olennaisin ympärivuotisessa käytössä olevia rakennuksia koskeva määräyksen muutos E-luvun lisäksi on rakennusten kokonaisenergiatarkastelu (Nieminen 2012).

Energiankäytön systemaattinen seuranta ja tehtyjen muutosten (energiatehokkuus, uusiutuvan energian ja polttoaineiden muutokset sekä muut toimenpiteet) vaikutusten arviointi säännöllisesti mahdollistaa energiankäytön kokonaiskuvan muodostamisen.

Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.

Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.

Hiilidioksidipäästöjä tällaisella kaukolämmön tuotannolla vähennetään noin 286 tonnia vuosittain. 5.3.3 Uudisrakennusten lämmitysratkaisut Kunnalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus toteutuvat myös yritysten ja yksityishenkilöiden uudisrakentamisessa.