Kaukolämmön jälkeen merkittävimmät kiinteistöjen lämmitysmuodot ovat öljy ja kaasu (16 %) sekä puupohjaiset uusiutuvan energian lämmitysmuodot (12 %). 1.2 Uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuudet 1.2.1 Uusiutuvien energialähteiden käytön nykytila ja lisäämispotentiaalit Lappeenrannassa käytettiin vuonna 2016 uusiutuvia energiavaroja sähkön- ja lämmöntuotantoon yhteensä

Sähkönkäyttö eri lämmitysmuodoilla tutkimusaineistossa 300 kWh/m2 250 200 150 Huonekohtainen sähkö 100 Vesikeskus sähkö 50 Maalämpö 0 Kuva 5. Huonekohtaisen lämmityksen pinta-alalla jaettu sähkönkäyttö energialähdeyhdistelmän ja rakennusvuoden mukaan.

Määräykset eivät rajaa pois minkään lämmitysmuodon hyödyntämistä, mutta käytännössä keskikokoisen tai sitä suuremman pientalon lämmittäminen ei voi perustua vain sähkölämmitysjärjestelmään, mikäli käytetään minimivaatimukset täyttäviä rakenteita. (Koivu 2012.)

Jokaisessa lämmitysmuodossa on omat heikkoutensa ja vahvuutensa, jotka tulee huomioida suunniteltaessa lämmitysmenetelmiä. Oikean lämmitystavan valinta säästää aikaa ja energiaa. Lämmittimen valintaan vaikuttavat muun muassa lämmitettävä kohde, energian hinta sekä laitteiden saatavuus ja niiden käytön vaatima työmäärä.

Rakennuksen nettoenergiantarpeesta vähennetään sisäiset lämpökuormat ja tämän jälkeen otetaan huomioon lämmitysmuodon häviöt, josta saadaan lopulta koko rakennuksen ostoenergiantarve. Laskennassa käytetty ohjelma oli laskentapalvelut.fi ja analyysissä käytettiin säävyöhykettä I.