Mikäli öljylämmitys ja vesikiertoinen sähkölämmitys (oletus 10 %) korvataan kokonaan puukattiloilla ja suorasähkölämmityksestä osa takoilla, on puupolttoaineiden käytön lisäyspotentiaali alueella luokkaa 140 GWh. Puuta tuodaan paljon alueelle ja on kyseenalaista, miten paljon sitä voidaan tuoda lisää kustannustehokkaasti.

Päälämmitysjärjestelmiä voivat olla esimerkiksi kaukolämpö, maalämpöpumppu, pellettikattila, suora sähkölämmitys tai öljylämmitys. Tukilämmitysjärjestelmiä voivat olla esimerkiksi varaava tulisija, ilmalämpöpumppu, aurinkokerääjät, aurinkopaneelit ja tuuligeneraattori.

Suurimmassa osassa näistä kiinteistöistä on tällä hetkellä öljylämmitys. Kohteille on laskettu kustannustehokkaita vaihtoehtoja uusiutuvaan energiaan siirtymisessä. Laskettiin myös koko rakennuskannan potentiaalia siirtyä fossiilisista lämmitysjärjestelmistä uusiutuviin. Kaupungin vaikuttamismahdollisuudet potentiaalin toteuttamiseksi ovat kuitenkin rajalliset.

Finland Oy MiH, VSa Vantaan kaupunki 31.05.2019 VTK/Korson keskustakiinteistöt Oy (LUMO) Myyrinkoti Simonkylän vanhustenkeskus (Simonkoti) Kiint Oy Lehdokkitien virastotalo 1 063 916 1 053 783 1 015 014 949 676 13 470 7 776 10 756 6 925 Vantaan kaupunki omistaa vastaavasti noin 34 sähkölämmitteistä kiinteistöä (tosin alle 300m2:n kiinteistöistä dataa on rajallisesti ja yhdessä on osin öljylämmitys

Mikäli öljylämmitys ja vesikiertoinen sähkölämmitys (oletus 10 %) korvataan kokonaan puukattiloilla ja suorasähkölämmityksestä osa takoilla, on puupolttoaineiden käytön lisäyspotentiaali alueella luokkaa 300 GWh. Tämä määrä sisältää klapia ja muuta kokopuuta.

Osa kiinteistöistä sijaitsee kuitenkin vielä kaukolämpöalueen ulkopuolella ja niissä on lämmitysmuotona öljylämmitys tai varaava sähkölämmitys. Vuonna 2011 muutettiin kolme öljylämmityskohdetta kaukolämpöön. Hankkeelle saatiin energiaavustusta. Osassa kiinteistöistä on edelleen lämmitysmuotona öljylämmitys tai varaava sähkölämmitys.

Toiseksi tavallisin lämmitysmuoto omakotitaloissa oli öljylämmitys (19 %) ja kolmanneksi tavallisin maalämpöpumppu (17 %). Rivi- ja paritaloissa puolestaan kaukolämpö oli toiseksi yleisin lämmitysmuoto (22 %) ja kolmanneksi yleisin oli öljylämmitys (20 %).

Öljylämmitys sopii hyvin, mikäli kaukolämpöä tai talon omaa lämmitysjärjestelmää ei voida käyttää kuivattamiseen. Halleissa ja toimistorakennuksissa käytetään runkovaiheessa lähes poikkeuksetta polttoöljylämmittimiä. Öljylämmittimet soveltuvat suuren puhallustehonsa ansiosta parhaiten laajoihin yhtenäisiin tiloihin.

(Suomen ympäristökeskus, 2023) Kuvassa 2 on korostettu ne päästölähteet, joihin uusiutuvan energian kuntakatselmus pääsääntöisesti keskittyy (sähkö, kaukolämpö, öljylämmitys, muut lämmitysmuodot ja teollisuuden energian käyttö).

Mikäli kohteessa olisi öljylämmitys, olisi laskennallinen lämmitysenergiankulutus 358 000 kWh vuodessa. Yläpohjan lisäeristämisen jälkeen lämmitysenergiantarve tippuu kaukolämmöllä 34 000 kWh ja öljylämmityksellä 37 000 kWh. Kun lämmitysenergian hinta kaukolämmölle on 60 €/MWh ja lämmitysöljylle 73 €/MWh, on voitu arvioida lisäeristämisen säästöpotentiaali euroina (Taulukko 4).