ja uusiutuvien energioiden käyttöön CO2-päästövähenemä • vuositasolla o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2/a o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö keskimääräinen, 1000tCO2 o sähkö marginaaliperusteinen, 1000tCO2 Energiankulutuksen vähenemä • vuositasolla o sähkö, GWh/a o lämpö ja polttoaineet, GWh/a • kumulatiivinen seurantavuoteen o sähkö,

Tavoitteena on pystyä tuottamaan riittävästi hiilineutraalia sähköä ja hyödyntää sitä vedyn tuotantoon veden elektrolyysillä. Tämän hyötysuhde on noin 60–70 prosenttia. Vedyn avulla ylimääräinen sähkö voidaan varastoida ja hyödyntää sähkön tuotantoon silloin, kun sähkön tarve kasvaa. Kun vedyllä tuotetaan sähköä kaasuturbiinilla tai polttokennolla, hyötysuhde on 45–55 prosenttia.

Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön kulutuksen Helenin yleistariffin mukaan. Urho Kekkosen kadun toimistotilan sähkönkulutus vuonna 2019 oli n. 7000 kWh. Kiinteistöosakeyhtiö veloittaa sähkön käytöstä, joka on jo päästötöntä vesivoimaa. 2.

Sähkö- ja kaukolämpöenergian päästöjen laskentaan on käytetty seuraavassa diassa esitettyjä energiantuotannon päästöjen vähenemisskenaarioita. • Hiilijalanjälkilaskennassa ei huomioida mahdollisen uusiutuvilla energiamuodoilla tuotetun sähkön vaikutusta päästöihin, sillä sähkön tuotantotapa on käyttäjän valittavissa, ja saattaa muuttua arviointijakson aikana.

Laitteesta riippuen -15…-20 ºC:n pakkasilla tulee raja, jolloin pumppu tuottaa lämpöä vain saman verran kuin se kuluttaa sähköä. Tällöin pumpun käyttö ei ole enää kannattavaa, vaan se on sammutettava, ellei automatiikka huolehdi siitä. Elvarin lämpöpumppuprojektissa selvitetään miten erityyppiset lämpöpumput vaikuttavat sähkölämmitteisen asunnon ostoenergiankulutukseen.

Energiakatselmukseen sisältyy kohteen lämmön, polttoaineiden, sähkön ja veden kannattavien säästömahdollisuuksien selvitys valittavan katselmustoiminnan ohjeiden osalta soveliaimman katselmusmallin mukaisesti sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien arviointi kohteessamme.

Vesi, m3 Lämpö, MWh Sähkö, MWh Kulutus 6225 m3 420 MWh 36 MWh Kulutus 157 l/hlö/vrk 196 kWh/m2/a 3,0 kWh/rm3/a Vertailuarvo 129 l/hlö/vrk * 250 kWh/m2/a (RT 103003) 3-4 kWh/rm3/a (RT 103003) * Vedenkulutuksen vertailuarvona on vuonna 2020 julkaistun Motivan ja Työtehoseuran vedenkäyttötutkimuksen keskimääräinen vedenkulutus rivi- ja kerrostalokohteissa, joissa vedenkulutuksesta ei laskuteta

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.