Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta. Jos kiinteistöissä on tehty toimenpiteitä tai päätöksiä käytön suhteen, jotka vaikuttavat lähtötasoon ja jotka eivät vielä näy kulutusraporteissa, ne on otettava huomioon säästöjen laskennassa.

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

nousu Energian säästö Yksikköhinta Energianhinnan nousu Energian säästö Yksikköhinta Energianhinnan nousu Veden säästö Yksikköhinta Veden hinnan nousu Summa Kuva laskentatyökalusta, jossa on harmaalla ja turkoosilla merkatut syöttökentät Kulutuslajit vetovalikoissa 4.3 Kolmessa vetovalikossa on valittavana seuraavat kulutuslajit: • • • • • • • • • • • • • • • • • Kaukolämpö Höyry Sähkö

Sähkö, vesi ja kaukolämpö sekä muut energiankustannukset eivät ole hankintoja, vaan Tilaaja vastaa niistä koko urakan ajan. Tilaaja vastaa myös mahdollisista tilapäisesti vuokrattavista tai ostettavista lämmitys- ja jäähdytyslaitteista energiakustannuksineen, mikäli kiinteistön toiminta niitä vaatii.

Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.