Kerrostaloissa ja muissa rakennuksissa, joissa on keskitetty poistoilmanvaihto mutta ei ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa (vuosina 1950–2002 rakennetut), voidaan lämmitysenergiankulutusta tehostaa jopa 40 % poistoilman lämpöä hyödyntävällä poistoilmalämpöpumpulla.

Tehokkaalla lämmöntalteenotolla varustettu koneellinen ilmanvaihto. Ilmanvaihdolla säädetään myös sisäilman hiilidioksidipitoisuutta. Aukotuksen lähtökohtana olivat Suomen ilmasto-olosuhteet, mutta loppusijoituspaikka Suomessa ei ollut tiedossa. Perusratkaisuna kaksi vastakkain asetettavaa tilaelementtiä.

Kerrostaloissa ja muissa rakennuksissa, joissa on keskitetty poistoilmanvaihto mutta ei ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa (vuosina 1950 - 2002 rakennetut), voidaan lämmitysenergiankulutusta tehostaa jopa 40 % poistoilman lämpöä hyödyntävällä poistoilmalämpöpumpulla.

Kerrostaloissa ja muissa rakennuksissa, joissa on keskitetty poistoilmanvaihto mutta ei ilmanvaihdon lämmöntalteenottoa (vuosina 1950 - 2002 rakennetut), voidaan lämmitysenergiankulutusta tehostaa jopa 40 % poistoilman lämpöä hyödyntävällä poistoilmalämpöpumpulla.

Tyyppipientalo on varustettu koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmällä, jossa on poistoilman lämmöntalteenotto (LTO). LTO:n vuosihyötysuhteen oletettiin normitasolla olevan 45 % ja passiivitasolla 80 %. Simuloinnissa on oletettu, että keittiön ilmavirtoja voidaan tehostaa erillisellä liesituulettimella.

Lämpöpumppulaitoksella ja lämmöntalteenotolla lämpöä tuotettiin 377,6 GWh, mikä on hieman enemmän kuin erillistuotannon polttoaine-energia (346,3 GWh). Lämpöpumppujen lämmöntuotannossa käytettiin sähköä 100,5 GWh. Sähkön ja lämmön yhteistuotannossa käytettiin vuonna 2017 fossiilisia polttoaineita, joista noin 28 % oli maakaasua (Energiateollisuus ry, 2017).

Lämmitysenergian tarve muodostuu rakennuksen lämpöhäviöistä. 8 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi; Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian

Lämmitysenergian tarve muodostuu rakennuksen lämpöhäviöistä. 8 Ilmanvaihdon lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian tarvetta, joka muodostuu ilman lämmittämisestä lämmöntalteenoton jälkeen tuloilman lämpötilaan ja mahdollisesta lämmittämisestä ennen lämmöntalteenottoa jäätymisen estämiseksi; Lämpimän käyttöveden lämmitysenergian nettotarpeella tarkoitetaan lämmitysenergian

Haasteen kiinteistökohtaiseen harmaan veden lämmöntalteenottoon aiheuttavat suhteellisen vähäinen massavirta ja virtaaman epätasaisuus. Kiinteistökohtaiset jätevesien lämmöntalteenottojärjestelmät ovat edelleen kehitysasteella.