Poistoilmalämpöpumpuilla otetaan lämpö talteen rakennuksen poistoilmasta ja puhalletaan se takaisin rakennukseen. Poistoilmalämpöpumpulla saatava teho ei ole siis riippuvainen ulkoilman lämpötilasta.

Poistoilmalämpöpumppujen tilojen ja käyttöveden lämmityksen yhteisiä SPF-lukuja poistoilman lämpötilan ollessa 21 °C.

Kuukausitason erittely ilmoitetaan todistuksen sivulla ”Lisämerkintöjä”. o Poistoilmalämpöpumpun poistoilmasta ottamaa energiaa ei lasketa rakennuksen ympäristöstä peräisin olevaksi energiaksi. Itse tuotetun sähköenergian kuten aurinkosähkön hyödyntämistä koskevat lisäselvitykset esitetään todistuksen sivulla ”Lisämerkintöjä”.

Potentiaalisia Vantaalle soveltuvia lämpöpumppuratkaisuja ovat ilmalämpöpumput, maalämpöpumput ja poistoilmalämpöpumput, joita voi soveltaa sekä yksityisissä että kaupungin kiinteistöissä. Myös aurinkosähkössä ja –lämmössä on merkittävää potentiaalia. 1 Tilastokeskus, Väestörakenne 31.12. 2 Vantaan väestö 2017/2018 1 Rejlers Finland Oy MiH, VSa Vantaan kaupunki 31.05.2019 Kuva 1.

Poistoilmalämpöpumppujen tilojen ja käyttöveden lämmityksen yhteisiä SPF-lukuja poistoilman lämpötilan ollessa 21 °C.

Poistoilmalämpöpumppujen tilojen ja käyttöveden lämmityksen yhteisiä SPF-lukuja poistoilman lämpötilan ollessa 21 °C.

Ilma-vesilämpöpumpulla ei tarkoitettaisi ilmanvaihdon poistoilmalämpöpumppua. 34 §. Energiaselvitys. Pykälän ensimmäisen momentin mukaan rakennusta suunniteltaessa olisi laadittava energiaselvitys.

Poistoilmalämpöpumpun poistoilmasta ottama lämpö ei kuitenkaan ole ympäristössä olevasta energiasta otettua energiaa. 3.2 Laskennan lähtöarvot Laskennan lähtöarvoina on käytettävä rakennuksen rakennusosien ja teknisten järjestelmien selvitettyjä, rakennuksen ominaisuuksia todistuksen laadinta-ajankohtana parhaiten kuvaavia arvoja silloin, kun lähtöarvoille ei ole laskentasäännöissä

Rakennuksessa lämmön talteenotossa käytettävien poistoilmalämpöpumppujen sähkölle käytetään sähkön valtakunnallista PEF-kerrointa. Lämmön lähteenä oleva ostoenergia on jo alun perin laskettu rakennuksen energiankulutukseksi, joten sitä ei enää pidä tässä uudelleen tarkastella.

Vastaavanlaisia kytkentöjä käytetään myös Suomessa, esimerkiksi poistoilmalämpöpumppujen liittämiseksi kaukolämpöön. Hankkeessa päätettiinkin analysoida tarkemmin näitä jo käytössä olevia kytkentävaihtoehtoja. 5.1.1 Aurinkolämpökytkennän laskenta Ruotsalaisissa kaukolämpöohjeissa (Svensk Fjärrvärme 2009) esitetään useita aurinkolämmön kytkentävaihtoehtoja suurille kiinteistöille.