Siirry sisältöön

116 hakutulosta

Näissä rakennusten kokonaisenergiankulutusta tarkastellaan laskennallisella energialuvulla (E-luku), jonka avulla energiatehokkuus on jatkossa osoitettava. (Suomen RakMK D3 2012.) Olennaisin ympärivuotisessa käytössä olevia rakennuksia koskeva määräyksen muutos E-luvun lisäksi on rakennusten kokonaisenergiatarkastelu (Nieminen 2012).
Energiankäytön systemaattinen seuranta ja tehtyjen muutosten (energiatehokkuus, uusiutuvan energian ja polttoaineiden muutokset sekä muut toimenpiteet) vaikutusten arviointi säännöllisesti mahdollistaa energiankäytön kokonaiskuvan muodostamisen.
Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.
Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.
Hiilidioksidipäästöjä tällaisella kaukolämmön tuotannolla vähennetään noin 286 tonnia vuosittain. 5.3.3 Uudisrakennusten lämmitysratkaisut Kunnalla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa siihen, kuinka uusiutuvan energian käyttö ja energiatehokkuus toteutuvat myös yritysten ja yksityishenkilöiden uudisrakentamisessa.
Suomen rakentamismääräyskokoelman osan D3/2012 "Rakennusten energiatehokkuus" määräyksessä 2.6.2 esitetään, että ilmanvaihdon poistoilmasta on otettava talteen lämpömäärä, joka vastaa vähintään 45 % ilmanvaihdon lämmityksen tarvitsemasta lämpömäärästä.
Äkkiä ajatellen, toisin kuin pyöräilyssä, energiatehokkuus ei autoa ajaessa tunnu olevan merkityksellistä. Pyöräilijäthän tietävät, että tasaisin ajotapa vaatii vähiten energiaa ja vie perille rennosti, energiatehokkaasti ja silti ajallaan.
Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.
Laskentamenetelmänä tässä laadintaesimerkissä käytetään laskentaohjeen ”Energiatehokkuus: Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta” mukaista laskentamenetelmää (tuonnempana: energiatehokkuuden laskentaohje). Energiatehokkuuden laskentaohje on korvannut rakennusmääräyskokoelman osan D5/2012.
Samassa yhteydessä arvioidaan valaistuksen laadun tarpeenmukaisuus ja energiatehokkuus. Sähkön kuormitusvaihtelun mittaus, mikäli sähköverkkoyhtiön mittaustietoja ei ole käytettävissä: Kulutuksen ajoittuminen selvitetään todellisiin tietoihin perustuen mm. tariffivertailujen tekemiseksi ja yö- ja viikonlopun aikaisen kulutuksen tarpeenmukaisuuden arvioimiseksi.