Kun lämmitystehoa pienennetään lyhytaikaisesti esimerkiksi kalliin sähkön hinnan vuoksi, energiatehokkaassa rakennuksessa sisälämpötila alenee hitaammin, mikä mahdollistaa paremman joustokyvyn. Joustoa tarvitaan sähkönkulutuksessa tulevaisuudessa yhä enemmän, kun sääriippuvaisen sähköntuotannon, eli tuuli- ja aurinkovoiman osuus sähköverkossa kasvaa.

Uudeksi pumuksi kannattaa valita kierrosnopeuttaan automaattisesti säätävä kiertovesipumppu, jolla voikin säästää yli 500 kWh sähköä vuodessa. Vertaa kiertovesipumppujen energiamerkintätietoja, erityisesti energialuokkaa ja energiatehokkuusindeksiä (EEI), jonka olisi hyvä olla mahdollisimman alhainen.

Energiankulutustavoitteet tulee asettaa sähkön-, lämmön- ja vedenkäytölle sekä mahdolliselle muulla tavoin toteutettavalle jäähdytykselle. Kulutustavoitteiden seuraamiseksi rakennuksessa tulee olla järjestelmäkohtaiset energiamittaukset.

Erilaiset energiayhteisöt on suunniteltu helpottamaan sähkön loppukäyttäjien investointeja uusiutuvaan energiaan sekä edistämään uusien toimintatapojen käyttöönottoa kuten kulutusjoustoon osallistumasta.

Lue lisää 9.10.2023 Energiansäästöviikko: Uuden ajan energiansäästäjä hallitsee myös ajoituksen Viimetalvinen energiakriisi yhdisti suomalaiset ennennäkemättömällä tavalla toimimaan energian riittävyyden puolesta, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. 40 prosenttia suomalaisista tunnustaa peräti nauttineensa sähkönsäästöstä, selvisi Motivan teettämässä suomalaisten

Dynaamisella hankintajärjestelmällä tarkoitetaan täysin sähköistä hankintamenettelyä tavanomaisille ja markkinoilla yleisesti saatavilla oleville tuotteille. Elintarvikehankinnoissa kilpailutusraja täyttyy hyvin herkästi. Esimerkiksi kunnan yhden koulun osalta elintarvikehankinnat ovat tyypillisesti yli 10 000 €/kk.

Laskentaa käyttämällä voidaan saada perusteellisempi kuva palvelun elinkaaren eri vaiheiden aikaisista kustannuksista, jotka käsittävät paitsi tarvittavista tuotteista, tarvikkeista ja koneista aiheutuvat kustannukset myös palveluun liittyvät käyttökustannukset (esim. siivoustöiden yhteydessä käytettävästä sähköstä ja vedestä aiheutuvat kustannukset) ja työvoimakustannukset.

Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.