Energiatehokkuuden osa-alueita ovat: • kiinteistöjen energiankäyttö (lämpö, sähkö, vesi) • laitesähkö • liikkuminen (työasia-, virka- ja työmatkat) • muu energiankäyttö (esim. koneet) Suunnitelman eri vaiheissa jokainen organisaatio joutuu miettimään, miten toteuttaa toimenpiteitä energiatehokkuutensa parantamiseksi.

Vähintään1 XX % tarjottavissa kuljetuksissa käytettävästä energiasta on uusiutuvaa energiaa, liikennebiokaasua tai sähköä.

. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty

Vuorottaislämmitys sähköllä ja puulla Sähkö poikkeaa polttoaineista siinä, että sitä ei voi varastoida. Sitä on tuotettava samalla hetkellä kun sitä käytetään. Suomessa sähkön kulutus vaihtelee voimakkaasti vuodenaikojen mukaan. Sähköntuotantokoneiston mitoittaminen kuormitushuippujen mukaan nostaa sähkön hintaa.

Tuettavat investoinnit liittyvät muun muassa uuden energiateknologian hankkeisiin, sähkön- ja energian varastointiin sekä hukkalämmön talteenottoon ja hyödyntämiseen.

Vanhat kylmäsäilytyslaitteet kuluttavat paljon sähköä ja lämmittävät samalla ehkä ennaltakin helteistä asuntoa tai lomakotia. Tilanne äityy hankalaksi, jos jääkaappi rikkoutuu kokonaan ja elintarvikkeiden turvallinen säilytys vaarantuu.

. – Kokoluokasta riippumatta järjestelmän taloudellisen mitoituksen kannalta on tärkeää tietää sähkönkulutus niinä vuoden- ja vuorokauden aikoina, kun aurinkovoimala tuottaa paljon sähköä. Kulutusta on myös hyödyllistä pystyä ohjaamaan aurinkoisille tunneille, Kettunen huomauttaa.

Miten huomioidaan reaaliaikatariffit niin sähkössä (sähkölämmitys, erilaiset lämpöpumppusovellutukset) kuin kaukolämmössäkin (lattialämmitys, patterit )? Vastaus: Energiatodistuksessa lasketaan kokonaisenergiakulutus, eikä energiakustannuksia,  joten energiahintaa ei vaikuta laskentaan. 

Pumput kuluttavat noin 10 % maailman sähkön kulutuksesta, joten säästöpotentiaali energiatehokkaalla pumppauksella on valtava. Parantamalla pumppausta voitaisiin säästää arviolta jopa 4 % koko maailman sähkön kulutuksesta kustannustehokkaasti, sillä keskimääräinen pumppausjärjestelmän uusimisen takaisinmaksuaika on vain 1–5 vuotta.

Näin sähköä käyttävän järjestelmän vuosienergia on W jäähdytys   w jäähdytys (6) 8760 wjäähdytys järjestelmän käyttämä sähköenergia laskentatunnin aikana, kWh.