Laskennassa käytetyt perusteet ja oletukset Tässä esitetyt tarkastelut perustuvat kohteiden tuntitason sähkönkulutuksiin ja moniin kirjoittajan tekemiin oletuksiin: diskonttokorko 2 prosenttia, itse käytetystä aurinkosähköstä saatava hyöty 13,5 snt/kWh, verkkoon myydystä sähköstä saatava korvaus 4 snt/kWh, sähkön hinnan vuosinousu 2 prosenttia, vuosittainen ylläpitokustannus 0,4 prosenttia

HUIPPUKUORMAHYÖDYT Sähkön tai lämmön huippukuormien pieneneminen Onko energiatehokkuustoimilla mahdollista välttää sähkö- tai kaukolämpöliittymän koon kasvattaminen? Jäähdytyskuormien pieneneminen Tuottavatko energiatehokkaat laitteet aiempaa vähemmän lämpöä eli jäähdytyskuormaa?

Sähkön painottaminen on sikäli ymmärrettävää, että rakennukset sähköistyvät jatkuvasti. Lämpöä tuotetaan yhä enemmän lämpöpumpuilla, valaistus on jo kauan sitten siirtynyt päreistä hehkulampun kautta ledeihin ja sähköinen liikkuminen yleistyy jatkuvasti. Myös talotekniikka, kuten ilmanvaihto ja viilennys, vaativat toimiakseen sähköä.

Lue lisää 1.2.2021 Tiedostava kuluttaja − sähkön kulutuksen seuraaminen lisää ymmärrystä – Osa 1 Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kotitalouskohtainen kulutustieto auttavat tutkitusti pienentämään kodin sähkönkäyttöä ja kustannuksia.

Sieltä löydät tietoa muun muassa aurinkolämmöstä ja -sähköstä sekä pellettilämmityksestä. Dynaamiset rakennusvaipparatkaisut Suomen ilmasto-olosuhteissa Ohje taloautomaation hankintaan Pientalon energiaremontit Taloautomaatio pientalossa – Hankintaohjeet

Artikkelit 2020 3.12.2020 Energiamurrokseen vauhtia informaatio-ohjauksella Energiansäästöön kannustava neuvonta ja kulutustieto auttavat kotitalouksia vähentämään sähkönkulutustaan etenkin talvikuukausina, jolloin sähköä kuluu eniten. Informaatio-ohjauksen vaikutuksia selvitettiin kolmivuotisessa kokeiluhankkeessa, jonka tulokset julkaistiin marraskuun alussa.

Energiakatselmukseen sisältyy kohteen lämmön, polttoaineiden, sähkön ja veden kannattavien säästömahdollisuuksien selvitys valittavan katselmustoiminnan ohjeiden osalta soveliaimman katselmusmallin mukaisesti sekä uusiutuvien energiamuotojen käyttömahdollisuuksien arviointi kohteessamme.

Asetuksessa säädetään jatkossa myös yhdessä tuotetun sähkön jakamisesta sähköntoimitusten selvityksessä eli hyvityslaskennasta sekä sähkönkäyttöpaikan kulutuksen ja tuotannon netotuksesta sähköntoimitusten selvityksessä.

Ilmanvaihtuvuuden rajoittaminen näkyy suoraan sähkön ja lämmön säästönä. Ilmanvaihtojärjestelmän sähkönkäytön ominaiskulutusta voidaan tarkastella seurantasuureella SFP (Specific Fan Power), kW/(m3/s). Perusilmanvaihdolle ominaiskulutuksen ohjearvo on alle 2 kW/m3/s (RakMk D3 2.6.1.1).

Seuraavaksi eniten kulutettiin puuta (15 TWh) ja sähköä (13 TWh). Näiden kolmen suurimman energialähteen osuus oli 83 % asuinrakennusten lämmitysenergian kulutuksesta. Kulutuksessa on huomioitu päälämmitysjärjestelmän energiankulutus ja sitä täydentävien muiden lämmitysmuotojen energiankulutus, mukaan lukien käyttöveden lämmitys ja saunat.