Liikenteeseen jaeltujen polttoaineiden ja sähkön kasvihuonekaasuintensiteetin tulisi vähentyä vähintään 14,5 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Jos jäsenvaltio päättää valita uusiutuvan energian osuuteen perustuvan mallin, tulee osuus nostaa 29 prosenttiin vuonna 2030.

Tarjolle on tullut myös esimerkiksi älykkäitä ohjausratkaisuja sähkön kulutusjoustoon, eli järjestelmiä, joiden avulla yritys voi ajoittaa sähkönkulutustaan edullisimpaan aikaan. Myös alan palveluntarjoajien määrä on noussut ilahduttavasti ja valinnanvaraa riittää.”

Uuteen lakiin sisällytettäisiin lupa-asioiden käsittelyn yhdenmukaisuutta ja sujuvuutta edistäviä säännöksiä, jotka koskevat muun muassa viranomaisten yhteistyötä, ennakko-ohjausta ja neuvontaa, sähköistä asiointia sekä käsittelyaikojen arviointia.

Hankkeessa kerätään tiedot nykyisistä vedyn, biokaasun ja sähkön jakeluverkoista sekä kootaan maakuntien toimijoiden vaatimukset jakeluverkoille laajemman käyttöönoton mahdollistamiseksi raskaassa liikenteessä. Hankkeessa yhteensovitetaan mm. maankäytöllisiä haasteita ja luvituksen sujuvoittamista uusien lataus- ja jakeluasemien rakentamiseksi.

Lisäksi kuuteen sähkölämmitteiseen kunnan omistamaan rakennukseen on lisätty ilmalämpöpumppuja, jotka vähentävät sähkön käytön tarvetta. ”Polttavalla tekniikalla on hyvä säädettävyys tehon tarpeen vaihdellessa meillä 250-2500 kW:n välillä. Poltettava materiaali saadaan läheltä kustannustehokkaasti.

Suomesta on tulossa sähkön suhteen omavarainen ja tuulivoiman osuus sähköntuotannosta kasvaa kaiken aikaa”, totesi Suomen Tuulivoimayhdistyksen operatiivinen johtaja Heidi Paalatie Motivan Tuulivoima myötä- ja vastatuulessa webinaarissa 18.4.2023.

EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanos 5 Kulutus tai teho (kW) kappaletta kohden yksikkö Vuosittainen käyttö yksikkö Kustannus yksikköä kohden kappaletta kohden EUR/yksikkö Yhteenlaskettu käyttökustannus, tuotantopanos 5 (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Yhteenlasketut käyttökustannukset (nykyarvo) 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR 0 EUR Tuotantopanoksia voivat olla polttoaineet, sähkö

Säästövertailussa käytetään energian kulutuksen lähtötasona vuosien 20XX-20XX kulutusten keskiarvoa lämmön ja sähkön osalta. Jos kiinteistöissä on tehty toimenpiteitä tai päätöksiä käytön suhteen, jotka vaikuttavat lähtötasoon ja jotka eivät vielä näy kulutusraporteissa, ne on otettava huomioon säästöjen laskennassa.

VILLÄHDE www.tietosuunnittelu.fi Vaasan Yliopisto Anne Mäkiranta anne.makiranta@uva.fi 029 449 8302 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Ari Haapanen ari.haapanen@uva.fi 029 449 8210 VAASA www.uva.fi/ Vaasan Yliopisto Jouni Kannonlahti jouni.kannonlahti@uwasa.fi 029 449 8365 VAASA www.uva.fi/ VÄRE Petri Valtonen petri.valtonen@vare.fi 040 583 9464 LAPPEENRANTA www.vare.fi Vatajankosken Sähkö

Sähkö, vesi ja kaukolämpö sekä muut energiankustannukset eivät ole hankintoja, vaan Tilaaja vastaa niistä koko urakan ajan. Tilaaja vastaa myös mahdollisista tilapäisesti vuokrattavista tai ostettavista lämmitys- ja jäähdytyslaitteista energiakustannuksineen, mikäli kiinteistön toiminta niitä vaatii.