Siirry sisältöön

243 hakutulosta

Analysoitiinko uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia sähkön- ja lämmön tuotannossa sekä kiinteistöjen lämmityksessä? Jatkotoimenpide-ehdotukset (Vastaa K=kyllä, E=ei, 0= ei osaa sanoa) Esiteltiinkö katselmuksessa esiin tulleet toimenpiteet ymmärrettävästi ja riittävän perusteellisesti?
Kyseessä on koko järjestelmän hyötysuhde, eli siihen sisältyvät luovutukseen, säätöön ja jakeluun liittyvät häviöt. 45 7.3 Jäähdytyksen ostoenergiankulutus Rakennuksen jäähdytys tuotetaan sähköllä kompressorikoneikolla.
Sähkö: ____________MWh Kaukolämpö: ____________MWh Polttoaineet: ____________MWh Mikä:________________________________ Muu: ____________MWh Energiatiedot: (Kunta täyttää tarjouspyyntö- tai tukihakemusvaiheessa) Onko alueella sähkön erillistuotantoa? Kyllä (2) Ei (0) Ei tietoa (1) Onko alueella kauko-/aluelämmön tuotantoa?
Rakennuksen laskennallinen ostoenergiankulutus määritellään rakennuksen vakioidulla käytöllä ja sisältää sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.
Kaikki jätelamput, -valaisimet ja -säätimet on eriteltävä ja lähetettävä hyödynnettäväksi sähkö- ja elektroniikkalaiteromua koskevan direktiivin mukaisesti. kunnostetun valaistusjärjestelmän asennustöiden aikana syntyvän jätteen vähentämiseksi ja hyödyntämiseksi.
f sähköW sähkö i Anetto jossa: E on energiatehokkuuden vertailuluku, kWhE/(m2 a); Qkaukolämpö on kaukolämmön kulutus vuodessa, kWh/a; Qkaukojäähdytys on kaukojäähdytyksen kulutus vuodessa, kWh/a; Qpolttoaine,i on polttoaineen i sisältämän energian kulutus vuodessa, kWh/a; Wsähkö on sähkön kulutus vuodessa, missä on otettu huomioon vähennykset rakennukseen kuuluvalla laitteistolla ympäristöstä
Kohti hiilineutraaliutta ja sähköistymistä Niiden osuus, jotka ovat tehneet sähköistämiseen liittyä toimia, eli korvanneet polttoaineiden tai primäärilämmön käyttöä sähkön käyttöä lisäämällä, on pysynyt samalla tasolla (17 %) kuin aiemmin. Sen sijaan niiden osuus, jotka suunnittelevat sitä, on selvässä kasvussa. Nyt jo lähes joka kolmas (31 %) sanoo tätä suunnittelevansa.
Viime talven energiakriisi yhdisti suomalaiset säästämään energiaa, minkä ansiosta sähköä riitti kaikille koko lämmityskauden. ”Viime talven Astetta alemmas -kampanja innosti suomalaiset vaikuttaviin energiatekoihin. On hyvä muistaa, että kaikki energiansäästö on kotiinpäin, myös tulevana talvena”, ministeri Mykkänen kannustaa.
Viestintäfoorumissa ovat mukana Bioenergia ry, Energiateollisuus ry (Helen Oy, Kuopion Energia Oy), Lämmitysenergia Yhdistys ry, Nuohousalan Keskusliitto ry, RAKLI ry, Sähkö- ja teleurakoitsijaliitto STUL ry, Sisäilmayhdistys ry, Isännöintiliitto ry, Suomen Kiinteistöliitto ry, Suomen Kuntaliitto ry, Suomen Kylmäliikkeiden Liitto ry, Suomen lämpöpumppuyhdistys SULPU ry, Suomen LVI-liitto
Koodi Kohteita Rakennustyyppi (Tilastokeskus 1994) (kpl) % Lämpö Säästöpotentiaali Sähkö Vesi Kustannukset C Liikerakennukset 11 Myymälärakennukset 101 7,0 % 20 % 6% 6% 11 % 12 Majoitusliikerakennukset 31 2,1 % 25 % 8% 6% 16 % 13 Asuntolarakennukset 9 0,6 % 12 % 5% 3% 12 % 14 Ravintolat yms. 9 0,6 % 32 % 22 % 3% 20 % C Yhteensä 150 10 % 21 % 7% 6% 12 % D Toimistorakennukset 15 Toimistorakennukset