– Lainsäädännön puolella: Energiatehokkuusluokkien raja-arvot eivät ole muuttuneet, vaikka Kerroinasetuksen (788/2017) mukaisesti sähkön ja kaukolämmön sekä -jäähdytyksen energiamuodon kertoimet ovat muuttuneet → Koska kerroinasetus on muuttunut, mutta raja-arvot ovat ennallaan, useimmat rakennukset sijoittuvat nyt korkeampaan energiatehokkuusluokkaan kuin aiemmin.

. • Tuella kompensoidaan päästökaupasta sähkön hintaan aiheutuvia välillisiä kustannuksia tietyille energiaa paljon käyttäville toimialoille. • Sen tavoitteena on ehkäistä hiilivuotoriskiä, turvata teollisuuden kustannuskilpailukykyä ja ohjata toiminnanharjoittajia kehittämään teollista tuotantoaan hiilineutraalimmaksi. • Vuoden 2022 lisätalousarviossa sähköistämistuelle on myönnetty

Rakennuksen asukkaiden haastattelun perusteella rakennuksessa on käytetty vuonna 2012 yhteensä 42 000 kWh sähköä. Lisäksi rakennuksen varaavassa tulisijassa on poltettu vuoden aikana noin kolme irtokuutiometriä koivupuupilkettä.

Lisäksi kehitämme jakeluvelvoitelainsäädäntöä edelleen ottamalla käyttöön uuden joustomekanismin, jonka kautta voi hyödyntää vaihtoehtoisia päästövähennystoimia ja tuomme uusiutuvaan sähköön ja vetyyn perustuville synteettisille polttoaineille (RFNBO) oman velvoitetasonsa vauhdittamaan investointeja”, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen .

Maltillinen kulutus Sähkölämmitteisessä Suomen kauneimmassa kodissa sähköä kuluu vuositasolla noin 16 000 kWh. – Kulutuslukema on maltillinen vanhalle talolle. Se selittyy pitkälti uusitulla lämpöeristyksellä ja moderneilla ilmalämpöpumpuilla, toteaa Suur-Uski.

Joka tapauksessa ilmanvaihto kuluttaa sähköä yllättävänkin paljon. Siksi sen toiminta kannattaa optimoida myös kesäolosuhteisiin sopivaksi. ”Oikein säädetty ja suunnattu sekä tasapainoinen ilmanvaihto takaavat miellyttävät sisäolosuhteet. Samalla vältytään vedontunteelta ja tarpeettomalta viilennykseltä”, Tolvanen sanoo.

Todellisuudessa talvella lämmittämiseen kuluu siis enemmän sähköä päivässä ja kesällä vähemmän. Tämä laskenta antaa vain vuosikeskiarvon. b. Lisätietoa ja vinkkejä sähkönkäytön tehostamiseen kotona.

. • Selvitetään toiminnan nykyiset lähtöarvot: esimerkiksi sähkön ja lämmön energiankulutus, polttoaineen kulutus, kokonaiskustannukset, hiilidioksidipäästöt. Energiatehokkaimmat ratkaisut voivat jäädä huomiotta, jos kilpailutus tehdään halvimman hinnan perusteella. Energiatehokkuudeltaan parhaimpia vaihtoehtoja saa käyttämällä elinkaarikustannuksia osana vertailuperusteita.

Ostoenergiankulutus sisältää rakennuksen kaikkien järjestelmien kuluttaman sähköverkosta ostetun sähkön, kaukolämpöverkosta ostetun kaukolämmön, kaukojäähdytysverkosta ostetun kaukojäähdytyksen sekä rakennuksen lämmöntuottolaitteissa poltetut polttoaineet.

Analysoitiinko uusiutuvien energialähteiden käytön lisäämismahdollisuuksia sähkön- ja lämmön tuotannossa sekä kiinteistöjen lämmityksessä? Jatkotoimenpide-ehdotukset (Vastaa K=kyllä, E=ei, 0= ei osaa sanoa) Esiteltiinkö katselmuksessa esiin tulleet toimenpiteet ymmärrettävästi ja riittävän perusteellisesti?