YM: Kansalaisraati puntaroi Suomen päästövähennystoimien reiluutta ja tehokkuutta

Kansalaisten näkemyksiä ja ratkaisuehdotuksia Suomen päästövähennystoimiin selvitetään kevään aikana kansalaisraadissa. 8 000 suomalaista saa kutsukirjeen raatiin, joka on ensimmäinen Suomessa järjestettävä kansallisen tason ilmastoaiheinen raati. Raatiin valitaan enintään 50 henkilöä.

Kansalaisraadin tehtävä on arvioida, kuinka reiluja ja tehokkaita Suomen suunnitellut toimet ilmastopäästöjen vähentämiseksi ovat. Kansalaisraadissa käsitellään erityisesti kansalaisia koskevia toimia, jotka liittyvät ruokaan, asumiseen ja liikkumiseen.

”Osallistuminen politiikan valmisteluun kasaantuu usein pienelle joukolle. Ilmastotoimissa voimme onnistua vain, jos pidämme kaikki mukana. On tärkeää kuulla myös niitä ihmisiä, jotka eivät yleensä osallistu kuulemisiin. Kansalaisraadin avulla saamme suomalaisia edustavan joukon näkemykset ilmastotoimien oikeudenmukaisuudesta”, kertoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Satunnaisotoksella valitut suomalaiset eri puolelta maata saavat maaliskuun aikana kutsukirjeen kansalaisraatiin. Ilmoittautuneiden joukosta raatiin valitaan enintään 50 henkilön ryhmä siten, että se edustaa mahdollisimman hyvin Suomen väestöä.

Raati tuottaa tietoon pohjautuvia näkemyksiä

Kansalaisraadin on tilannut ilmastopolitiikan pyöreä pöytä yhdessä ympäristöministeriön kanssa, ja sen toteuttaa Turun yliopisto. Kansalaisraati kokoontuu etäyhteyksin kolme kertaa huhtikuun aikana, ja osallistujille maksetaan palkkio. Osallistuminen raatiin ei vaadi aiempia tietoja aiheesta.

”Osallistujat saavat etukäteen taustatietoa Suomen ilmastotoimista ja he kuulevat raadissa asiantuntijoiden alustuksia aiheesta. Lopputuloksena raati tarjoaa tietoon pohjaavia ja punnittuja näkemyksiä ilmastopolitiikan valmistelun tueksi”, kertoo Turun yliopiston valtio-opin professori Maija Setälä.

Kansalaisraati on jatkoa keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa tehdylle kansalaisten kuulemiselle. Alkuvuodesta kansalaisten näkemyksiä kerättiin avoimella verkkokyselyllä, johon tuli 18 000 vastausta. Kansalaisraati käsittelee kyselyn vastauksissa esiin nousseita teemoja.

Kansalaisraatia testataan kansalaisten äänitorvena

Kansalaisraati kokoaa yhdessä puntaroimansa näkemykset julkilausumaksi. Lisäksi tutkijat koostavat kansalaisraadin toteutuksesta tiivistelmän ja loppuraportin. Tuloksia käsitellään kevään aikana ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä.

Ilmastopolitiikan pyöreässä pöydässä on edustettuna laaja joukko toimijoita yhteiskunnan eri aloilta. Se tukee työllään ilmastopolitiikan kansallista valmistelua ja toimeenpanoa luomalla yhteistä ymmärrystä siitä, miten Suomi voi siirtyä hiilineutraaliin yhteiskuntaan oikeudenmukaisesti.

Kansalaisraadin tulokset julkaistaan kevään aikana ympäristöministeriön verkkosivustolla. Tuloksia hyödynnetään myös keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman valmistelussa.

Lisätietoja:

ympäristöministeriö
ministerin erityisavustaja Riikka Yliluoma
puh. 050 414 1682
riikka.yliluoma@ym.fi

ympäristöministeriö
ilmastopolitiikan pyöreän pöydän pääsihteeri,
ympäristöneuvos Jarmo Muurman
puh. 0295 250 185
jarmo.muurman@ym.fi

Turun yliopisto
professori Maija Setälä
puh. 029 450 2737
maija.setala@utu.fi

Lisätietoja kansalaisraadista:
Ilmastotoimia arvioiva kansalaisraati

Lisätietoja ilmastopolitiikan pyöreästä pöydästä:
Ilmastopolitiikan pyöreä pöytä

Palaa otsikoihin